Blogi (vanhat)
-
VATANEN 30.1.2018
Palkkainflaation paluu – kampittaako palkkojen orastava nousu talouskasvun?
Talouskasvu on elpynyt viime vuosien aikana maailmanlaajuisesti vahvistaen työllisyyslukuja Atlantin molemmin puolin. -
METSOLA 29.1.2018
Syrjäseutujen asunnoista romutuspalkkio?
Valtio maksaa romutuspalkkion vanhan auton romutuksesta. Muuttotappioalueiden asuntoihin kannattaisi ehkä soveltaa samaa logiikkaa, ja tämä voisi olla yksi ratkaisu presidentti Niinistön viime torstaina Ylen vaalitentissä torstaina esiin ottamaan pulmaan. -
SALOMAA 25.1.2018
Tupo on kuopattu syvälle – kenellä palkkavalta?
Parhaillaan käydään työehtosopimuskierrosta, jossa työntekijä- ja työnantajaliitot vääntävät keskenään palkoista. Ratkaisut ovat pääosin syntyneet neuvottelupöydässä, välillä valtakunnansovittelijan toimistolla. Taustalla on kuitenkin tapahtumassa isompia liikahduksia, jotka muuttavat järjestöjen asemia ja voimasuhteita todennäköisesti pysyvästi. -
KIRKKO-JAAKKOLA 24.1.2018
Yhteisöveroprosentti laskee Suomessakin – mutta milloin?
Kysymys on vain siitä, milloin se tapahtuu. Ajoitukseen vaikuttavat paitsi kotimaisen politiikan tavoitteet erityisesti myös muiden maiden toimet. -
HELENIUS 24.1.2018
Miksi korot ovat niin matalat?
Suomalaiset saavat tällä hetkellä uuden asuntolainansa pankeistaan keskimäärin prosentin korolla. Euroopan rahaliittoon liittymisen kynnyksellä vuosina 1999–2000 uusien lainojen korko liikkui 5–6 prosentin vaiheilla. Aikamoinen muutos. -
OKSANEN 22.1.2018
Hajauttaminen on Suomessa vitsi – asunto tuo ja vie varallisuuden
Keskimäärin suomalaiset pitävät itseään taitavina rahankäyttäjinä ja jopa sijoittajina. Kriittinen tarkkailija kiinnittäisi kuitenkin saman tien huomionsa pankissa lojuviin rahoihin. Finanssialan mukaan eri pankki- ja käyttötileillä makaa 78 prosenttia suomalaisten säästöistä – siis niiden, joilla säästöjä yleensä on. -
LEHTINEN 19.1.2018
Suomi täyttää 101 vuotta – miten olemme yhä erilaisia?
Mitä suomalaisuus on? Ensiksi vanhoja vastauksia: suomalaisuus on lukuisien sotien ja kriisien karaisemaa realismia ja sitkeyttä, tinkimätöntä luterilaista työmoraalia, omintakeista kieltä ja kulttuuria, kovien luonnonolojen hiomaa määrätietoista työteliäisyyttä. -
PALOLA 18.1.2018
Talous vahvistuu epävarmuuden varjoissa
Alkanut vuosi on startannut menneitä vuosia huomattavasti onnellisempien tähtien alla, sillä talous ja työllisyys jatkavat kasvuaan. -
METSOLA 15.1.2018
Lentoradasta totta? Rata sysäisi Hämeenlinnan kasvuun
Helsingin ja Tampereen pormestarit ajavat lentoratahanketta voimakkaasti. Kaikkein eniten pelissä saattaa silti olla hämeenlinnalaisilla, joiden kotikaupungin kehitykselle lentoradan toteutuminen voi olla suorastaan kohtalonkysymys. -
MIEKK-OJA-JÄRVINEN 12.1.2018
Syökö verovelka unelmiasi? Tiedä, mitä oikeasti omistat
Tuoreet uutiset ovat hyviä: Eläkeläiset ovat vihdoin ryhtyneet kuluttamaan, kasvu 2012–2016 oli 14 prosenttia, ravintola- ja hotellipalveluiden kulutus jopa 44 prosenttia. Voinkohan minäkin lisätä omaa kulutustani? Paras ensin selvittää oma varallisuustilanne. Näin se käy! -
KÄRKKÄINEN 11.1.2018
Vanhuksissa on tulevaisuus – senioritalouksilla on kulutusvoimaa
Ikärakenteen muutos on myös mahdollisuus. Vanhustalouksien osuus kokonaiskulutuksesta kasvaa huimaa vauhtia, mikä muuttaa kotitalouksien kulutusrakennetta ja synnyttää uudenlaista kulutuskysyntää. -
UUSITALO 9.1.2018
Johtajavalinnat sen kertovat – työeläkeyhtiöissä jylläävät rahoitusalan kovat lait
Työeläkeyhtiöiden johdon valinta kuvastaa sitä, millaista johtamisosaamista omistajat pitävät erityisesti arvossa. Työeläkeyhtiöiden toimitusjohtajien osaamistaustassa on työeläkejärjestelmän perustamisen ajoista tapahtunut merkittäviä muutoksia. -
KOTAMÄKI 5.1.2018
Kuka on oikeasti köyhä? Alle 55-vuotias eläkeläinen on todennäköisin vastaus
Olen viime aikoina törmännyt virheellisiin tulkintoihin köyhyyden eli pienituloisuuden mittaamisesta. Kirjoituksen lopussa käyn läpi eläkeläisköyhyyttä, koska nimenomaan siinä yhteydessä siteeratut luvut ovat valitettavan usein tuotettu Stetson Harrison -menetelmällä eli vedetty hatusta. -
OKSANEN 27.12.2017
Laita haku päälle, kun talous askarruttaa
Sähköposti täyttyy nyt sijoitusmarkkinoiden ja maailmantalouden ennusteista. Auttavatko ne hahmottamaan oman talouden kannalta missä mennään, kun vuosi vaihtuu? -
SCHAUMAN 20.12.2017
Suomen taloudessa mukavaa hyrinää – kasvu ei jatku itsestään
Suomen talous näyttää kasvavan yli 3 prosenttia tänä vuonna. Vielä kaksi vuotta sitten näin hyvillä luvuilla ei näyttänyt olevan mitään tekemistä Suomen kanssa. Mutta niin Suomen kohdalla usein on; kun tilanne muuttuu, se muuttuu kunnolla. -
KOTAMÄKI 19.12.2017
Ruotsin Suomea korkeampi työllisyys pohdinnassa – osa-aikatyö ei selitä eroa
Kun puhutaan Suomen ja Ruotsin työllisyysasteiden erosta joku usein muistuttaa, että naapurissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Kommentti on yleensä epäolennainen ja tilanteesta riippuen joskus myös virheellinen. Sillä pyritään harhauttamaan keskustelua pois olennaisesta – ikään kuin Suomen ja Ruotsin työllisyysasteiden vertailu ei olisi olennaista. -
MIEKK-OJA-JÄRVINEN 14.12.2017
Oma talous ja sijoitukset kuntoon ennen vuodenvaihdetta – toimi ennen kuin raketit lentävät
Joulun tunnelman luominen on etusijalla, mutta mieli karkaa jo ensi vuoden suunnitelmiin. Konkreettisempi tehtävä vuodenvaihteeseen on oman talouden ja sijoitusten vuodenvaihteen ryhtiliike. -
UUSITALO 12.12.2017
Sote-uudistuksen dream team – keitä mukaan?
Olin jo päättänyt, että jätän soten rauhaan. Sotepadassa on kiehuntaa tarpeeksi ilman minun lusikkaani. Kohta saadaan uusimman sote-ehdotuksen lausunnot, ja odotettavissa on taas ankaraa kritiikkiä. -
NYMAN 8.12.2017
Miksi kliininen lääketutkimus on tärkeää meille kaikille?
Riihimäellä on noin 30 000 asukasta. Asuinpaikkana se on melko tavallinen: eteläsuomalainen rauhallinen ja viihtyisä pikkukaupunki. Miksi luku 30 000 itsessään on merkittävä? Noin riihimäellinen ihmisiä – 30 000 suomalaista – sairastuu syöpään vuosittain. -
PETÄINEN 8.12.2017
Lapselle vitonen viikkorahaa – useimmat saavat euronsa käteisenä
Suomalaiset vanhemmat luottavat käteiseen rahaan, kun on kyse viikkorahasta. Neljä viidestä maksaa viikkorahan käteisellä. Ruotsissa neljännes vanhemmista siirtää viikkorahan lapsen pankkitilille, kun Suomessa tämä osuus jää yhdeksään prosenttiin.