Epävarma taloustilanne ja keskuspankkien nollakorkopolitiikka leimaavat sijoitusmarkkinoita. Velan sulattelu kestää pitkään, mikä pitää talouskasvun vaisuna ja korot alhaalla myös jatkossa. Miten tämä näkyy osake- ja yrityslainamarkkinoilla?
Vähäriskisiä ja hyvätuottoisia sijoituskohteita etsitään kuumeisesti. Sopivia kohteita ovat hyvää osinkoa maksavat vakaat yhtiöt, kuten Elisa.
Elisasta hyvää tuottoa
Elisan osinkoennuste keväälle on noin 1,3 euroa osakkeelta. Nykykurssilla osinkotuotto on noin kahdeksan prosenttia. Vastaavasti korkopuolelta pihvi jää pieneksi. Vuonna 2019 erääntyvän Elisan liikkeelle laskeman yrityslainan efektiivinen korkotuotto (YTM) on noin 2,1 prosenttia. Osinkoon sisältyvä lisätuotto on siis 5,9 prosenttia.
Kun huomioidaan Elisan liiketoiminnan vakaus (operaattoriliiketoiminnan vaihtelu pientä) ja ennustettavuus (vuoden 2013 tulosennusteen vaihtelu on ainoastaan viisi prosenttia, katso kuva), on lähes kuuden prosentin tuottoero merkittävä osinkosijoittajan eduksi.
Osakkeeseen sijoittamista tukevat myös osinkotulojen ja korkotulojen poikkeava verokäsittely. Osingoista verotetaan Suomessa tällä hetkellä 70 prosenttia, joten efektiivinen osinkotuotto verojen jälkeen on Elisan tapauksessa 6,3 prosenttia. Vastaavasti Elisan korkotuotto verojen jälkeen 2019 erääntyvälle lainalle on vain 1,4 prosenttia. Tuotto jää selvästi alle nykyisen inflaation.
Elisa päivitti tiistaina 13.11.2012 taloudelliset tavoitteensa. Voitonjakosuhteen noston yhteydessä yhtiö ilmoitti myös, että voitonjaon muotona voi osinkojen lisäksi olla myös omien osakkeiden osto. Tämä tehostaisi vielä voitonjakoa verotusmielessä.
Olennainen kysymys sitten on, pystyykö Elisa pitämään nykyisen tulostasonsa ja siten maksamaan nykyisen suuruista osinkoa myös jatkossa. Elisan vakaa liiketoiminta pienentää riskiä. Toisaalta asian voi nähdä niin, että nykyinen korkea osinkotuotto kestää myös tuloksen (lievän) heikentymisen. Puskuria matalaan korkotuottoon verrattuna on paljon.
Tuotto-odotusten ja riskin suhde
Laajennetaan tarkastelua myös muihin yhtiöihin. Olemme tutkineet yhtiöiden tulosten analyytikkoennusteita ja niiden hajontaa. Tulkinta on sellainen, että mitä matalampi ennusteiden hajonta sitä pienempi ennusteriski kyseisellä yhtiöllä on. Analyytikoiden ennusteet vuoden 2013 tuloksesta perustuvat Bloombergin tietokannan tietoihin.
Ennusteriski ja tuotto-odotus, suositusosakkeemme merkitty sinisellä kehyksellä
Avaa suurempi versio kuvasta klikkaamalla sitä.
Oheisessa kuvaajassa ennustehajonta on pysty-akselilla ja tuotto-odotus vaaka-akselilla. Nämä hyvän tuotto-odotuksen osakkeet, joissa ennusteriski on samanaikaisesti matala, löytyvät oikealta alhaalta.
Jos pitää vauhdista ja vaarallisista tilanteista, katse pitää siirtää kuvaajan ylälaidassa oleviin yhtiöihin. Jos oma kristallipallo kertoo, että Talvivaara selviää ongelmistaan ja nikkelin hinta nousee tai Nokian kassa riittää ja Lumia-puhelinten myynti kääntyy odotuksia kovempaan liitoon, tai Outokummun Inoxum -kauppa osoittautuukin onnistuneeksi, niin siinä tapauksessa riskinotto todennäköisesti palkitaan.
Jos tällaista kristallipalloa ei omista, ei hätää. Päinvastoin. Ainakin meidän laskelmiemme perusteella näyttää siltä, että matalammalla riskillä on mahdollisuus päästää hyvään tuotto-odotukseen. Muistetaan kuitenkin tuotto-sanan jälkeen oleva sana odotus. Kyse on odotetusta tuotosta, ei varmasta tuotosta. Hyvää ja varmaa tuottoa matalalla riskillä ei nykymaailmassa ole tarjolla.
Näitä tekijöitä on käsitelty tarkemmin sijoitussuosituksissamme.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa pe 16.11.2012.
Kirjoitus on julkaistu Sijoitustalous-blogissa 19.11.2012.
