<Antti Palola> Vahvan valtionhallinnon puolustaminen ei ole nykyaikana muodikasta, vaikka kansalaiset ovat yleisesti varsin tyytyväisiä valtion viranomaisten tarjoamiin ja tuottamiin palveluihin. En ole viime aikoina kuullut isommin valituksia, kun kansalaiset ovat asioineet eri viranomaisten luona. Ihmiset tuntuvat olevan tyytyväisiä esimerkiksi verottajan, poliisin ja lupahallinnon palveluihin.
Kaikesta huolimatta valtionhallintoa ja sen tuottamia palveluja halutaan karsia ja heikentää. Näyttää siltä, että hallinnon myllerrys, toimintojen tehostaminen ja palvelujen karsiminen markkinatalouden tehostamis-mantran hengessä on trendikästä ja tähän aikaan sopivaa.
On vaikeaa löytää nykyisten poliittisten päättäjien joukosta niitä, jotka uskaltavat puolustaa vahvaa, luotettavaa ja laadukasta valtionhallintoa.
Valtionhallintoa on viime vuosien aikana pyöritetty hankemyllyssä. Valtion väki kokee työnsä ahdistavaksi, ja heidän jaksaminensa on todella kovalla koetuksella. Hallinnon uudistamisen keskeinen asia näyttää olevan väen vähentäminen toiminnan tehostamiseen vedoten.
Valtion toimintojen jatkuvaa uudelleenjärjestämistä kuvaa parhaiten vanha toteamus siitä, että tärkeintä näyttää olevan liike, ei niinkään päämäärä.
Hankkeita toisensa perään aloitetaan ennen kuin edellisten uudistusten vaikutuksia on mitenkään arvioitu. Tästä meillä on monia esimerkkejä. Enkä tarkoita pelkästään Talvivaaran tai Liikenneviraston ympärillä käytyä keskustelua.
Väen vähentäminen ja palveluverkon karsiminen ovat johtaneet siihen, että nykyisellä henkilöstömitoituksella virastot eivät kunnolla pysty hoitamaan kaikkia lakisääteisiä tehtäviä.
Entä miten on sitten tulevaisuudessa? Se on aivan varmaa, ettei enää voida taata eri puolella Suomea asuville kansalaisille tai yrityksille ja yhteisöille yhdenvertaisesti valtion julkisia palveluita.
Suomi tarvitsee vahvan valtionhallinnon. Olisi jo korkea aika jättää jatkuva hallinnon myllerrys. Meidän pitäisi antaa hallinnolle ja valtion henkilöstölle työrauha ja mahdollisuus keskittyä tehtäviensä hoitamiseen.
Usein kuulee väitettävän, että hallinnolle ei ole tehty mitään ja että jatkuva myllerrys ja toimintojen tehostaminen on tarpeellista. Kuinka moni arvostelijoista tietää, mitä on vuosien saatossa tapahtunut? Kuinka moni esimerkiksi tietää sen, että valtion henkilöstömäärä on vähentynyt reilun kahdenkymmenen vuoden kuluessa runsaasta 220 000 nykyiseen 84 000 henkilöön? Valitettavasti julkisen sektorin uudistamis- ja tehostamistoimenpiteet ovat viime vuosina kohdistuneet ennen kaikkea valtionhallintoon.
Miksi kukaan ei pidä meteliä esimerkiksi siitä, että panostamalla harmaan talouden torjuntaan saataisiin huomattavia lisäresursseja valtion tehtävien hoitamiseen, ja siitä riittäisi oma osansa vaikkapa valtion velkataakan keventämiseen. Esimerkiksi kesällä 2010 julkaistussa ja eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa arvioidaan, että harmaan talouden määrä olisi ollut verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä 10-14 miljardia euroa vuonna 2008.
Kannattaisi ehkä sittenkin panostaa hallintoon tolkuttoman tehostamisen sijasta. Valitettavan usein unohdetaan kokonaan, että hyvin toimiva valtionhallinto takaa myös yrityksille turvallisen toimintaympäristön ja luo edellytykset menestykselliselle yritystoiminnalle.
Se vain on niin, että hyvän hallinnon huomaa vasta sitten, kun sitä ei ole.
>> Taloustaito
