Prodi vaikutti uskovan, että Italia taipuu laillisuuteen, jotta maa pysyisi eurossa. Toisin kävi, seuraava pääministeri Berlusconi totesi julkisuudessa, että veronkierto on ymmärrettävää, koska veroprosentit ovat niin korkeat. Kulttuuri selätti talouspolitiikan, eikä muutosta ole näköpiirissä.
Euroajan ensimmäinen EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi osasi ennakoida talouskriisin jo kymmenen vuotta sitten.
Prodi toimi komission puheenjohtajana 1999–2004 palveltuaan sitä ennen Italian pääministerinä. Der Spiegelin haastattelussa hän muistelee keskustelua Saksan liittokansleri Helmut Kohlin kanssa. Ekonomisti Prodi ja poliitikko Kohl pohtivat, miten yhteinen valuutta voisi toimia niin erilaisissa maissa kuin Saksa ja Italia.
Heidän mielestään juuri yhteinen valuutta pakottaisi maita samaan muottiin. Prodi mainitsi Italian ongelmina laajan veronkierron ja harmaan talouden, jopa mafian. Harvoin ovat Italian pääministerit puhuneet yhtä avoimesti.
Kohl ja Prodi pitivät talouden ruotuun pistämistä vain välitavoitteena, jonka pohjalta Eurooppa voisi siirtyä yhtenäiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Perimmäinen tavoite oli Euroopan vallan kasvattaminen maailmanpolitiikassa.
Missä herrat menivät vipuun, kun yhtenäinen talouspolitiikka tuntuu viipyvän? Prodin Euronewsille antamasta haastattelusta saa kuvan, että hän uskoi Italian taipuvan laillisuuteen, jotta maa pysyisi eurossa. Toisin kävi, seuraava pääministeri Berlusconi totesi julkisuudessa, että veronkierto on ymmärrettävää, koska veroprosentit ovat niin korkeat. Kulttuuri selätti talouspolitiikan, eikä muutosta ole näköpiirissä.
Prodi ei näytä ennakoineen, että Euroopan keskuspankki ottaa niin merkittävän roolin maiden rahoittajana pankkisektorin kautta. Maat saavat näin lisäaikaa sopeutua. Koska sopeuttaminen on poliittisesti vastenmielistä, uskon että päätöksiä lykätään ja tehdään liian vähän liian myöhään.
Sijoittajalle talouskurin korvautuminen keskuspankkirahoituksella muuttaa tuulen suuntaa. Remmiä ei kiristetä, kuten Kohl ja Prodi ennakoivat. Sen seurauksena rahan painaminen jatkuu, korot pysyvät alhaalla ja osakesijoittaminen kannattaa.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperi-lehden Kumppaniblogissa pe 31.8.2012.
Kirjoitus on julkaistu Sijoitustalous-sivustolla 3.9.2012