Fortum kertoi torstaina 12. joulukuuta sähkönsiirtoliiketoimintonsa myynnistä Suomessa. Julkistettu kauppahinta on 2,55 miljardia euroa, mikä on markkinaodotuksiin nähden ylälaidalla. Sähkönsiirto on tuonut Fortumille tähän asti viidenneksen liikevaihdosta ja liikevoitosta. Mitä yhtiö aikoo tehdä kasvavilla kassavaroillaan?
Torstaina 12. joulukuuta julkaistun kaupan myötä Fortum kirjaa liiketoiminnon myynnistä 1,9 miljardin euron myyntivoiton. Samalla yhtiö kertoo valmistautuvansa myös Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myyntiin ensi vuonna. Tarkastelen tässä merkinnässä vaihtoehtoja sähköverkoista vapautuneiden rahojen jatkokäytölle.
Alkajaisiksi on huomattava, että Fortumin sähköverkkopuoli on saatu myytyä nyt vasta osittain eli Suomen osalta. Jäljellä ovat vielä keskeneräiset myyntihankkeet Ruotsissa ja Norjassa. Näistä kahdesta Ruotsista saatava myyntihinta on ehdottomasti merkittävämpi Fortumin kannalta. Ruotsista ja Norjasta saatavat yhteenlasketut myyntitulot ylittänevät selvästi Suomesta saadut tulot, joten yhtiön rakenteellinen muutos on vielä kaukana lopullisesta maalistaan. Mahtipontisimpia lisäosingon perään haikailijoita on siis pidäteltävä housuissaan vielä jonkin aikaa.
Jos ja kun Fortum luopuu ensi vuoden aikana myös muissa Pohjoismaissa sijaitsevista sähköverkoistaan, on yhtiön käsissä kolme kappaletta houkuttelevia vaihtoehtoja ja näiden yhdistelmiä, jotka ovat seuraavat:
1) Fortum maksaa taseessaan olevaa nettovelkaa pienemmäksi
Fortumilla on korollista nettovelkaa noin 6,5 miljardia euroa. Tähän suhteutettuna yhtiön saama kauppahinta Suomessa sijaitsevista verkoista kattaa hieman alle 40 %, jos koko kassavirta käytettäisiin suoraan velkojen lyhentämiseen.
Itse asiassa yhdistämällä Ruotsista ja Norjasta saatavat verkkotoimintojen arvioidut myyntihinnat, voisi Fortum halutessaan maksaa melko tarkkaan koko nettovelkansa pois saamillaan myyntituloilla. Laskelma on karkea mutta myyntihankkeen merkitystä ja suuruusluokkaa osoittava. Toisaalta nettovelkojen nostaminen esiin korostaa sitä, että sähköverkkojen myynnistä vapautuva kassavirta on tuskin kokonaan voitonjakoon päätyvää laatua. Nettovelattomuuteen tähtääminen ei kuitenkaan olisi järkevää, koska Fortumin jatkuvan liiketoiminnan luonne edellyttää liiketoiminnan rahoittamista osin velkarahoitukseen turvautuen.
Valitulla pääomarakenteella eli osakkeenomistajien varallisuuden ja velkarahoituksen keskinäisellä suhteella tähdätään tietysti osakkeenomistajien intressin tukemiseen eli yhtiön oman pääoman tuoton hyvään – ja tänään julkaistun kaupan myötä oletettavasti kohoavaan – tasoon järkevällä riskiprofiililla.
2) Ensi kevään kokonaisosinko suuruusluokkaa 1,50–2,00 euroa per osake
On huomattava, että Fortum on kyennyt maksamaan jatkuvan liiketoimintansa tuloksista viime vuosina 1,00 euron suuruista perusosinkoa. Tämän yhtiö kykenisi maksamaan ensi keväänä myös ilman sähköverkkokauppoja.
Torstaina 12. joulukuuta julkaistulla kaupalla Fortum saa kassaansa lisää kertaluonteisesti noin 2 euroa osaketta kohden sähköverkkojen myynnistä Suomessa. Uskon, että tästä summasta Fortum jakaa korkeintaan puolet ensi kevään perusosingon yhteyteen liitettävänä lisäosinkona. Toisin sanoen lisäosingon suuruusluokka asettunee 0,50–1,00 euron välimaastoon, koska sähköverkoista luopuminen on toistaiseksi vasta osittainen.
Voitonjaon korotukseen on paineita toki paitsi yhtiötasolla vahvistuvan kassavirran, myös Fortumin pääomistajan eli yhtiöstä hieman yli puolet omistavan Suomen valtion suunnalta. Todennäköisimmin valtaosa kotimaisten sähköverkkojen myynnin tuottamasta kassavirrasta jätetään kuitenkin tuleviin investointeihin ja velkataakan keventämiseen. Ainakin se olisi järkevin toimintavaihtoehto nykytilanteessa.
Mielestäni ainakaan 3,00 euron suuruisessa kokonaisosingossa eli 1,00 euron perusosingossa ja 2,00 euron lisäosingossa ei olisi ensi keväänä mitään järkeä, koska silloin Fortum ei olisi lyhentänyt lainkaan nettovelkaansa, vaikka ensi vuonna yhtiön korkokustannuksia kattaa yksi liiketoimintayksikkö vähemmän. Ylitsevuotava osinkovirta olisi kerralla maksettuna hetkellistä helpotusta pitkän aikavälin toimintamahdollisuuksien kustannuksella. Sanon tämän tilanteessa, jossa Ruotsin ja Norjan sähköverkot ovat toistaiseksi edelleen Fortumin omissa käsissä.
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula arvioi kaupan julkistamisen jälkeen Kauppalehdelle, että ”[Ruotsin ja Norjan yksiköiden] myynti voisi tapahtua ehkä ensi vuoden loppupuolella, jos siihen päädytään". Vasta sitten kun nämä kaupat aikanaan toteutuvat, koittaa toisen lisäosinkomahdollisuuden aika.
3) Investoidaan rahat
Kauppalehden mukaan ydinvoimaprojektien osalta Fortumilla on keskiössä Olkiluoto 3 -projektin loppuun saattaminen. Fortumin osuus hankkeesta on tällä hetkellä 25,1 %.
Villinä korttina heitän, että ydinvoimaliiketoiminnassa Fortumilla olisi mahdollisuuksia edetä esimerkiksi Ruotsissa sijaitsevien nykyisten vähemmistöosuuksien muuttamisilla enemmistöosuuksiksi. Yhtiöllä on jo valmiiksi vähemmistöomistus Oskarshamnin ydinvoimalaitoksesta (josta Fortum omistaa 45,5 %) ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksesta (josta Fortum omistaa Mellansvensk Kraftgruppin kautta välillisesti 22 %). Mainituissa ydinvoimayksiköissä toimii enemmistöomistajana E.ON, joka saattaisi kotimaansa ydinvoimapoliittisten linjauksien johdosta olla halukas keventämään omistustaan.
Kaiken kaikkiaan on oletettavaa, että minun lisäkseni myös Fortumin pääomistaja eli Suomen valtio on myyntiuutisista ilahtunut, sillä valtio-omistajan viime keväänä yhtiöstä saama 450 miljoonan kokonaisosinkosumma kasvaa ensi keväänä edellä esitetyn lisäosinkohahmotelman mukaan arviolta 225–450 miljoonaa euroa, jolloin valtion saama kokonaisosinkosumma nousee perusosinko huomioiden mahdollisesti jopa 900 miljoonaan euroon. Se vastaisi noin kymmenystä päättyvän kalenterivuoden kestävyysvajeesta ja noin 15 % ensi vuodelle arvioidusta vajeesta.
Toivottavasti Fortumin osinkovirran kasvun julkiset krediitit löytävät tiensä yhtiön liikkeenjohtoon asti. Ainakaan poliitikoista ei muodostunut myynnin julkistamispäivänä kovin pitkää onnittelijoiden jonoa kiittelemään hankkeen erinomaista loppuunsaattamista kotimaisen yksikön osalta.
Kokonaisuutena 12. joulukuuta kuullut uutiset ovat positiivisia Fortumin osakkeenomistajille, sillä myyntihinta vaikuttaa hyvältä ja yhtiön toimintamahdollisuudet lisääntyvät. Ja kuten todettua, myös yhtiön voitonjakopotentiaali kohenee välittömästi merkittävällä tavalla.
Kirjoitus on julkaistu 12.12.2013 Nordnetblogissa. Kirjoittaja lähipiiri mukaan lukien omistaa Fortumin osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä pyrkimyksenä ole ottaa kantaa osakekurssin tuleviin muutoksiin, taikka antaa osakkeelle tavoitehintaa tai sijoitussuositusta. Kirjoittajaa voi seurata blogin lisäksi myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) myynti on alkanut! (https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html).
>> Taloustaito
