Osinkotuloista ja niiden verotuksesta on kuluvana keväänä puhuttu poikkeuksellisen paljon. Eikä pelkästään puhuttu, vaan myös tehty päätöksiä. Ensin yhdenlaisia ja sitten uuden miettimisen ja julkisen huudon jälkeen hieman toisenlaisia.
Hallituksen kehysriihen seurauksena pörssiosinkojen verotus kiristyy ensi vuonna. Listaamattomien yhtiöiden osakkaiden kohdalla muutoksen suunta on kiinni osinkojen määrästä ja niitä maksavan yrityksen varallisuudesta. Asiaan vaikuttaa myös se, katsotaanko osinkoverotusta erillisenä vai osana kokonaisuutta yhteisöveron tuntuvan laskun kanssa.
Erilaiset pääomatulot eivät ole verotuksessa samalla viivalla nyt eivätkä ne ole sitä jatkossakaan. Kevyimmin verotetaan varallisuutta keränneiden listaamattomien yhtiöiden maksamia osinkoja ja rankimmin vuokratuloja sekä myyntivoittoja.
Pörssiosinkojen verotus osuu niiden väliin. Osakesijoittaja voi siten lohduttautua sillä, että pörssiosinkojen verotus on myös jatkossa hieman kevyempää kuin asuntosijoittamisen. Vuokratulojen veroprosentti on nyt ja myös ensi vuonna 30, kun sen pörssiosinkojen kohdalla nousee 25,5:een. Suurilla pääomatuloilla vero on vielä pari prosenttiyksikköä korkeampi.
Ovatko nämä tasoerot verotuksessa perusteltuja? Listaamattoman yrityksen omistaminen ja johtaminen on aktiivista omistamista, jossa on yleensä mukana merkittävä työpanos ja myös suuri osa omaisuudesta. Kevyesti verotettua osinkoa voidaan siten pitää palkkiona onnistuneesta yritysriskin kantamisesta – joka luo myös verotuloja ja työpaikkoja.
Vuoden 2011 verotietojen mukaan pörssiyhtiöiden maksamia osinkotuloja sai runsaat 591 000 henkilöä. Listaamattomien yhtiöiden osinkotulojen saajia oli puolestaan lähes 385 000. Viimeksi mainittu luku on yllättävän suuri, koska varsinaisia omistajayrittäjiä – YEL-vakuutettuja listaamattomien yhtiöiden osingon saajia – oli hieman yli 60 000.
Edellä olevien lukujen suuruus viittaa siihen, että pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden osakkaat eivät ole kaksi erillistä porukkaa, vaan varsin monet suomalaiset saavat osinkotuloja molemmantyyppisistä yhtiöistä.
Ainakin yksi päivänselvä epäkohta pääomatulojen verotuksessa on vielä jäljellä. Osuuspääoman korot ovat verovapaita 1 500 euroon saakka. Sen sijaan pörssiosakkeiden osingoista menee vero heti ensimmäisestä eurosta lähtien. Miksi osuuspääoman koroilla on euromääräinen verovapaus ja pörssiyhtiöiden osingoilla ei?
Asiasta on keskusteltu vuosikausia, ja pienten osinkotulojen verovapaus kirjattiin jopa tavoitteeksi edellisen hallituksen ohjelmaan. Eikö kotimaisen omistajuuden ja kotitalouksien monipuolisemman säästämisen edistämiseen todellakaan ole tarvetta? Jos ja kun on, niin asia on hoidettavissa ensi syksynä uusia verolakeja viilattaessa.
>> Taloustaito
