Vierailin muutama viikko sitten Hongkongissa ja Shanghaissa. Tutustuimme matkan aikana alueen kulttuuriin ja talouteen suomalaisten Kiina-asiantuntijoiden, liike-elämän edustajien ja paikallisten kiinalaisten opastuksella. Kuulimme heidän näkemyksiään tämän päivän Kiinasta ja tulevaisuudesta.
Kiina on iso maa. Se on kommunistinen maa, siellä on paljon asukkaita ja sen kieli ja kirjainmerkit ovat perin vaikeaselkoiset meille eurooppalaisille. Nämä ovat asioita, jotka varmasti tulevat meistä monen mieleen ensimmäiseksi, kun kuulee puhuttavan Kiinasta. Joku muistaa toki sen, että Kiina on vanha sivistysvaltio ja että siellä on aikanaan tehty merkittäviä keksintöjä kuten ruuti ja paperi.
Kiinassa pitkään vaikuttaneet suomalaiset sanovat aina, että mitä kauemmin Kiinassa on ollut, sen vähemmän sitä tuntuu ymmärtävän. Kiina on ikivanha kulttuuri-, sivistys- ja mahtivaltio, jolla on oma pitkä, mielenkiintoinen ja omintakeinen historiansa.
Suomalaisilla oli minun nuoruudessani, siis 1970- ja 80-luvuilla, tapana käydä Manner-Euroopassa haistelemassa eurooppalaisia tuulia sekä oppimassa kansainvälisyyttä ja sitä oikeaa eurooppalaisuutta. Sen ajan Suomi oli jotakin aivan muuta kuin se Suomi, jossa tänään elämme.
Tänä päivänä suomalaisten pitäisi ehdottomasti käydä Itä-Aasian maissa ja ennen kaikkea Kiinassa katsomassa, kokemassa ja oppimassa maailmantalouden ja maailmanmenon megatrendejä. Suomi ja suomalaiset eivät saa eristäytyä dynaamisesta menosta. Meidän on mentävä avoimin mielin ja rohkeasti maailmalle oppimaan uutta nöyristelemättä, aliarvioimatta tai ylenkatsomatta mitään maata tai kansaa.
Itä-Aasia on tällä hetkellä se alue maailmassa, jonka talouden dynamiikka sanelee maailman kasvun ja kaupan kehityksen. Alueen mahtimaa Kiina on tässä tietysti avainasemassa. Se nyt vain on niin, että vanha ja väsynyt Eurooppa ei kykene tällä hetkellä tekemään tarvittavia päätöksiä, joilla sen talous saataisiin uuteen nousuun. Meidän on syytä pohtia, miksi Itä-Aasia ja erityisesti Kiina pärjäävät niin hyvin.
Kiinan talous on kasvanut viimeisten vuosien aikana lähes kahdeksan prosentin vuosivauhtia, ja sen arvioidaan kasvavan nopeasti myös seuraavina vuosina. Me tiedämme, että Euroopan talous – Suomi mukaan lukien – on piiputtanut viime vuosina eikä näkymiä paremmasta ole oikein näköpiirissä.
Kun miettii viime vuosien talouslukuja, on helppo ymmärtää, että talouden maailmankartta on muuttunut Itä-Aasia-keskeiseksi. Kartan keskellä on Tyynimeri ja Australia, idässä Afrikan manner ja lännessä Amerikan mantereet. Eurooppa ja Suomi sijaitsevat jossakin kartan äärilaidalla – suunnilleen samassa paikassa kuin Alaska sijaitsee meille niin tutussa Eurooppa-keskeisessä kartassa, jossa Greenwichin nollameridiaani on keskellä.
Kun vierailee Kiinassa, tulee selväksi myös se tosiasia, että maailma ei pyöri Bryssel-nimisen akselin ympärillä. Meidän eurooppalaisten on turha kuvitella, että laatisimme maailmaa sitovia määräyksiä Brysselissä ja että muu maailma niitä sitten mukisematta noudattaisi, vaikka me kuinka sitä haluaisimmekin. Maailmankaupasta 90 prosenttia tehdään tänään Euroopan ulkopuolella ja maailman väestöstä 80 prosenttia asuu tänään Euroopan ulkopuolella.
Vanhan sanonnan mukaan joskus on hyvä mennä kauas, jotta kykenee näkemään lähelle. Se pitää edelleen varsin hyvin paikkansa. Toisen sanonnan mukaan matkustaminen avartaa ja sekin pitää paikkansa. Kiinan-matkalla oli hyvä keskustella, pohtia ja katsoa asioita vähän erilaisesta näkökulmasta.
Mitä meidän sitten pitäisi tehdä Suomessa? Meidän suomalaisten kannattaa pitää kiinni omasta hyvinvointimallistamme, ja kehittää sitä edelleen. Sen avoimuudesta, läpinäkyvyydestä, tasapuolisuudesta ja turvallisuudesta ei saa missään nimessä luopua.
Meidän on satsattava entistä enemmän koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen. Työnantajien kannattaa panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, laajentamiseen ja syventämiseen. Tämän avulla meidän on mahdollisuus luoda uusia innovaatioita liittyvätpä ne sitten teknologian eri aloihin tai hyvinvointi- ja terveyspalveluihin.
Meidän on pidettävä huoli siitä, että yritysten huippuosaaminen ja tuotekehittely keskitetään tulevaisuudessa Suomeen. Tuotannon sijaintiin vaikuttavat monet asiat ja kilpailutekijät. Sijainnin ratkaisevat monta kertaa esimerkiksi raaka-aineiden saatavuus, tuotteiden markkina-alueet ja kuljetusyhteydet. Tärkeintä on, että ydinosaaminen pidetään Suomessa.
Matkalla oli mielenkiintoista huomata, että Kiina ei ole enää mikään halpatyömaa ja että työvoimakustannukset ovat nousseet siellä merkittävästi. Joillakin aloilla ja erityisosaamista vaativissa tehtävissä ollaan jopa tasoissa Suomen kanssa.
>> Taloustaito
