Kotimaiset pörssiyhtiöt ovat raportoineet puolivuotistuloksensa päättyneen heinä-elokuun aikana. Näiden pohjalta on mahdollista tehdä alustavia arvioita puolen vuoden päässä siintävästä seuraavasta osinkokeväästä. Laadin tähän merkintään tämänhetkisen listauksen viiden parhaimman kotimaisen osingonmaksajan kärjestä ensi keväälle. Laskelmissa sovelletut osinkoennusteet eivät ole omalta koneeltani, vaan suoraan Nordnet Kompassi –analyysikirjastosta Inderesin laatimista ennustemalleista.
Olen kirjoittanut viime aikoina osinkotuloista paljon: verotuksellisen vapauden, teoreettisen tarkastelun ja mahdollisen kvartaaliosingonmaksun näkökulmista. Nyt on kenties sopiva hetki laajentaa tarkastelua tuomalla esiin Helsingin pörssin parhaita osinkoyhtiöitä. Parhaita ainakin sillä kriteerillä, että sijoittaja haluaisi maksimoida lyhyen aikavälin prosentuaalisen osinkotuottonsa suhteessa vallitsevaan pörssikurssiin eli mahdolliseen hankintahintaan.
Nordnet Kompassi –analyysikirjaston mukaan Helsingin pörssistä löytyy juuri nyt 22 osaketta, jotka tuottavat nykyhintoihin hankittuna ensi keväänä vähintään 5 %:n osinkotuoton, mikäli osakekohtaiset osinkoennusteet käyvät toteen. Listauksen kärjessä on mukana niin pieniä (Panostaja), keskisuuria (Okmetic) kuin suuriakin (TeliaSonera ym.) pörssiyhtiöitä.
Viiden parhaiten efektiivistä osinkoa tuottavan yhtiön muodostama kärkikaarti erottuu aineistosta vaivattomasti, eikä kirjoittajalle jää lainkaan mahdollisuutta tulkita rajatapauksia. Listauksen terävin kärki on paremmuusjärjestyksessä seuraava:
Elisa: 8,2 % Aspo: 7,9 % Orion: 6,8 % Fortum: 6,6 % UPM: 6,6 %
Listasta ilmeneviin efektiivisiin osinkotuottoihin on päästy jakamalla ensi keväänä odotetut osakekohtaiset osingot osakkeiden nykyhetken pörssikursseilla. Osakekohtaiset pörssikurssit näemme markkinoilta päivittäin, mutta Nordnet Kompassi –analyysikirjastossa arvioidut osakekohtaiset osingot on listattava jatkoseurantaa varten tähän erikseen. Ne ovat seuraavat (suluissa viime kevään osinko):
Elisa: 1,30 EUR (1,30 EUR) Aspo: 0,42 EUR (0,42 EUR) Orion: 1,20 EUR (1,30 EUR) Fortum: 1,00 EUR (1,00 EUR) UPM: 0,60 EUR (0,60 EUR)
Vaikka efektiiviset osinkotuottoprosentit ovat komeita, on syytä korostaa, että yksikään ”huippuosinkoyhtiö” ei ennusteiden mukaan ehdota voitonjakoonsa ensi keväänä korotusta suhteessa viimeksi maksettuun osinkoon. Seuraavassa olen laskenut auki osinkosummien arvioidut muutokset suhteessa edellisvuoteen eli kuluvan vuoden kevääseen:
Elisa: 0% Aspo: 0 % Orion: -7,7 % Fortum: 0 % UPM: 0 %
Kaiken kaikkiaan parhaiden osinkoyhtiöiden tarkastelussa on olennaista huomioida paitsi ennustetun osingon suhde osakkeen vallitsevaan pörssikurssiin (efektiivinen osinkotuotto), myös yhtiön ansaitsemaan tulokseen, josta osinko jaetaan määritelmällisesti voitto-osuutena omistajille. Tässä yhteydessä on terminologisesti kyse osingonjakosuhteesta. Se on merkinnän alussa listatun viiden kärjen yhtiöillä ensi keväänä seuraavanlainen:
Elisa: 105 % Aspo: 202 % Orion: 85 % Fortum: 67 % UPM: 91 %
Osingonjakosuhteiden tarkastelu paljastaa, että listauksen kaksi parasta yhtiötä maksavat ensi keväänä arvioiden mukaan osinkoa ”selvästi” enemmän kuin ne ansaitsevat kuluvalta vuodelta tulosta. Lyhyellä aikavälillä yhtälö voi toimia, jos yhtiöiden tuloskehitykset kohenevat tulevina tilikausina. Jos näin ei tapahdu, vastaa Elisan ja Aspon nykyhetken osinkotaso vain hetkellistä helpotusta, joka on kaikessa lyhytjänteisyydessään suoraan vertailukelpoinen alle laskemiseen talvipakkasilla.
Pidemmän päälle yhtiö ei voi jakaa ulos enempää voittoina kuin se itse ansaitsee tuloksena. Toisin sanoen yli 100 %:n osingonjakosuhde on mahdoton pitkällä aikavälillä. Nykyhetkellä Elisan ja Aspon osakkeita korkean efektiivisen osinkotuoton vuoksi ostavan sijoittajan tuleekin valmistautua siihen, ettei vallitseva osinkotaso säily välttämättä ikuisesti. Jos yhtiöt eivät kykene kiihdyttämään kierroksia tuloksentekokoneissaan, on osakekohtaisen voitonjaon laskeminen vain ajan kysymys. Tämä johtaisi automaattisesti osinkotuottoprosenttien laskuihin suhteessa osakkeiden nykyhetken hankintahintoihin.
Mielestäni on selvää, että listan kahden kärkiyhtiön, Elisan ja Aspon, osakekohtaisissa osingoissa lyhyen aikavälin nousuvara on käytännössä miltei olematon. Tämä perustuu keskeisimmin siihen, ettei yhtiöillä ole mahdollisuutta korottaa voitonjakoaan enää osingonjakosuhdetta nostamalla. Tämän vuoksi osingonjaon kasvun – ja ensi vaiheessa nykytason säilymisen – tulee pohjautua jatkossa ensisijaisesti liiketoiminnan tuloskasvuun.
Parhaiden osinko-osakkeiden listauksen neljännen sijan vallanneen Fortumin osalta uskon, että jo vuosia jatkunut tasan euron suuruinen osakekohtainen osinko on erittäin turvallisella pohjalla ensi kevättäkin ajatellen. Yhtiö tarjoili markkinoille mielestäni todella hyvän Q2/2013-tuloskatsauksen. Siinä esitettyjen lukujen mukaan jo kuluvan tilikauden ensimmäinen puolisko (H1/2013) kerrytti yhtiön kassaan 0,80 EUR osakekohtaista tulosta.
Viivoitinanalyysin perusteella on mahdollista todeta, että euron osakekohtaista osinkoa tulee kutsua ensi kevään osinkospekulaatioissa Fortumin voitonjaon minimiksi. Maksimi riippuu pitkälti siitä, kuinka syvällä raha-ahdingossa yhtiön enemmistöomistaja eli Suomen valtio kyntää puolen vuoden päästä. Todennäköisesti hyvin syvissä vesissä, joten Fortum saattaa jakaa perusosingon rinnalla vähintään 0,50 euron mutta jopa 2,00–3,00 euron suuruisen lisäosingon. Ylimääräisen voitonjaon suuruuteen vaikuttaa keskeisimmin Fortumin mahdolliset yritysjärjestelyt sähköverkkoliiketoiminnassaan loppuvuoden aikana. Tähän viitaten ”tulevaisuuden vaihtoehtojen selvitystyö jatkuu”, kuten Fortumin Q2-raportissa korostettiin 19. heinäkuuta.
Fortum on lisäksi vastikään päivittänyt osingonjakopolitiikkansa, jonka mukaan perusosinko asettuu jatkossa 50–80 %:n välimaastoon. Kuluvalla tilikaudella alkuvuoden tuloskunto on hieman edellisvuotta parempi, minkä lisäksi viime kevään osinko edusti ”vain” 62,9 % tilikaudella 2012 ansaitusta nettotuloksesta. Tähän viitaten esimerkiksi 1,20 euron perusosinko olisi mahdollinen ensi keväänä (~75–80 % nettotuloksesta), vaikka sähköverkkoliiketoiminnalle ei tapahtuisikaan ihmeitä ennen vuodenvaihdetta. Oletettavasti myös Fortumin pääomistaja eli Suomen valtio tukisi perusosingon korottamista, koska viime keväänä valtion saama 450 miljoonan osinkosumma kasvaisi esimerkkilaskelmassa miltei sadalla miljoonalla eurolla (valtio omistaa kappalemääräisesti 450,9 miljoonaa Fortumin osaketta eli 50,76 % yhtiön osakekannasta). On näin ollen vaikea kuvitella skenaariota, jossa Fortum ensi keväänä ainakaan laskisi euron tasolla jo viisi vuotta säilynyttä perusosinkoaan. Mahdollinen 2,00–3,00 euron suuruinen lisäosinko kattaisi väliaikaisesti valtion kestävyysvajeestakin noin 15 %, kun Fortumin maksama osinkovirta kohoaisi valtion suuntaan jopa yli 1,5 miljardin euron tasolle (ja budjetin kestävyysvajeena käytetään 9–10 miljardin euron haarukkaa).
Kuten totesin viime huhtikuussa UPM:n yhtiökokouksen antia kuvanneessa merkinnässä, energia- ja metsäyhtiön johtamisen punaisena lankana on tasainen, kasvava ja hyvä osinko. Osakkeenomistajille suuntautuvan osinkovirran varmistaminen on tähän viitaten UPM:ssä kaiken strategisen toiminnan päämäärä. Suhtaudun henkilökohtaisesti UPM:n nykyiseen ja ensi vuodeksikin arvioituun 0,60 EUR voitonjakoon tietynlaisena pohjaosinkona, jossa olisi jatkossa kasvuvaraa vielä aavistuksen verran. Tähän viittaa myös yhtiön nykyinen, hienoisesti alle 100 %:n osingonjakosuhde, ja kenties Euroopan talouden syöksyvauhdin viimeaikaisen hiipumisen myötä asteittain koheneva tuloskunto.
Henkilökohtaisesti ohjaan pitkän aikavälin sijoituksista merkittävän osan sellaisiin pörssiyhtiöihin, jotka kykenevät kasvattamaan osakekohtaista voitonjakoaan vuodesta toiseen. Perustan mieltymykseni siihen, että osakekohtaisen osinkosumman asteittainen kasvu nostaa omalle hankintahinnalleni laskettua osinkotuottoa pitkällä aikavälillä tuntuvasti. Esimerkiksi sijoitukseni Sammossa saa ensi keväänä osinkotuottoa hankintahinnalleen yli kahdeksan prosenttia.
Jos Sammon osake olisi edelleen samalla hintatasolla kuin sitä viimeksi ostaessani ja osakekohtainen osinkovirta olisi nykyinen, kohoaisi osake tässä merkinnässä listatun osinkotuottokärjen ykköseksi. Sammon tapauksessa sijoittaja saa kuitenkin tuplapäävoiton: sekä pitkän aikavälin tasaisen kurssinousun että omaan hankintahintaan nähden ”markkinoiden parhaan osinkotuoton”, joka kohoaa kaiken todennäköisyyden mukaan trendinomaisesti myös jatkossa.
Tämän merkinnän viitekehyksessä viiden parhaimman osinko-osakkeen kärjen listauksessa yksikään pörssiyhtiö ei ole kasvattamassa osinkoaan edellisvuoteen nähden, sen sijaan yksi niistä on laskemassa sitä syistä, jotka kuvasin elokuun alussa erillisessä merkinnässä. Sammon esimerkissä osakekohtainen voitonjako on kehittynyt Kari Stadighin valtakaudella kohti koillista, vaikka tässä on kuulemma ollut pari eurooppalaista taantumaa tarkasteluajanjakson aikana. Sammon osakekohtainen osinkovirta näyttää seuraavalta:
2008: 0,80 EUR 2009: 1,00 EUR 2010: 1,15 EUR 2011: 1,20 EUR 2012: 1,35 EUR 2013e: ~1,50 EUR
Palaan ensi kevään osinkojen tarkasteluun vielä uudemman kerran, kunhan pörssiyhtiöt raportoivat loka-marraskuussa kolmannen vuosineljänneksen tuloksensa. Osinkotuottoa sekä muita sijoitustoiminnan kannalta olennaisia tunnuslukuja on mahdollista tarkastella ja vertailla Helsingin pörssin osalta Nordnet Kompassi –analyysikirjastossa kohdassa ”Vertailut” -> ”Rankings”.
Kerrottakoon vielä merkinnän lopuksi, että efektiivisen osinkotuoton mukaan tehdyssä listauksessa sijoille 6–10 päätyivät Citycon (6,4 %), Metso (6,4 %), Tieto (6,3 %), TeliaSonera (6,0 %) ja YIT (5,8 %).
Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Elisan, Sammon ja UPM:n osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä pyrkimyksenä ole ottaa kantaa osakekurssin tuleviin muutoksiin, taikka antaa osakkeelle tavoitehintaa tai sijoitussuositusta. Kirjoittajaa voi seurata blogin lisäksi myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
>> Taloustaito
