Veroparatiisikeskustelu sai aivan uuden käänteen, kun valtiovarainministerimme nosti esiin mm. työeläkeyhtiöiden valtavan suuret sijoitukset Luxemburgiin rekisteröityihin sijoitusrahastoihin. Täytyy myöntää, että harvoin näkee puurojen ja vellien menevän näin pahasti sekaisin.
On kannatettavaa, että mm. Luxemburgin mahdollistama yritysten vero-optimointi ja yksityishenkilöiden veronkierto saadaan kuriin. Sillä, että työeläkeyhtiöt ja hyvin monet muut suomalaiset sijoittajat sijoittavat Luxemburgissa rekisteröityihin sijoitusrahastoihin, ei sen sijaan ole mitään tekemistä veronkierron kanssa.
Sijoitusrahastot ovat useimmissa maissa – mm. Suomessa – verovapaita. Kukin sijoittaja maksaa tuotosta oman verotuksensa mukaan. Luxemburg on poikkeus – rahastosijoituksista peritään 0,01 - 0,05 prosentin vuotuinen vero.
Rahastosijoittajalle Suomi tai mikä tahansa muu Pohjoismaa on siis veroparatiisi – ei Luxemburg.
Miksi sijoittaa Luxemburgiin rekisteröityyn rahastoon, vaikka joutuu maksamaan veroa? Monta syytä. Luxemburgista on ajan mittaan tullut Euroopan sijoitusrahastoliiketoiminnan keskus. Perinne, tutuksi muodostunut lainsäädäntö, joustavat mahdollisuudet räätälöidä rahastorakenteita ja alalle syntynyt palveluosaaminen ovat pääsyitä tähän. Isot kansainväliset varainhoitotalot rekisteröivät rahastonsa tyypillisesti Luxemburgiin edellä mainituista syistä. Verotus ei ole etuna – Luxemburgissa verotus on pieni haitta.
Monilla Suomessa toimivilla varainhoitajilla on rahastoja sekä Suomessa että Luxemburgissa, osalla myös Irlannissa ja saarilla. Tähän on noin kaksi syytä. Suomen viranomainen tulkitsee rahastodirektiiviä niin ahtaasti, että osa rahastoista on pakko rekisteröidä muualle. Tällä ammutaan ihan omaan nilkkaan. Lisäksi luxemburgilaiset rahastot ovat – edellä mainituista syistä – helpompia myydä useissa maissa. EU vapaakauppa on tältä osin voimassa paperilla, muttei ihan vielä käytännössä.
>> Taloustaito
