Kelan jokavuotinen ralli on periä opintotukia takaisin niiltä opiskelijoilta, jotka vuoden aikana ovat tienanneet liikaa. Jos opinnot tökkivät eikä opintoviikkoja kerry ja töissä viihdytään opintojen kustannuksella, on tukien perintä takaisin aivan paikallaan.
Toisin on tilanne, jos opiskelija edistyy opinnoissaan rivakasti ja ehtii siinä lomassa vielä ahkeroida töissäkin. Hyvässä lykyssä opiskelija vielä valmistuu keskimääräistä nopeammin, vaikka hankkii siinä lomassa normeja enemmän tienestejäkin. Tällaiselle ahkeralle opiskelijalle on nykyisellään taloudellisena kannustimena tarjolla vain joko raippaa tai ruoskaa.
Moni voi kysyä, onko yhteiskunnan tukia syytä maksaa sellaiselle opiskelijalle, joka opintojen ohella tienaa yli sallitun määrän. Tukien saaminen kuitenkin toimisi taloudellisena kannustimena. Ja jos ahkera opiskelija valmistuu keskimääräistä rivakammin, hän myös tarvitsee tukia keskivertoa lyhyemmän aikaa.
Kaikkinensa opintotukien määrässä olisi viisasta katsoa yhä enemmän opinnoissa edistymistä: rivakalle opiskelijalle enemmän euroja, vitkuttelijalle vähemmän siinä tilanteessa, jossa opintojen perässä laahaamiseen on syynä vain se, että ei viitsi eikä huvita tai muut puuhat kiinnostavat opintoja enemmän.
Kun paljon puhutaan siitä, että työuria pitäisi pidentää myös alkupäästä, kannattaa muistaa, että opintojen ohessa työtä tekevät ovat jo mukana työelämässä. Eri asia on sitten se, kuinka hyvin opintojen aikana tehdyt työrupeamat helpottavat työn saantia valmistumisen jälkeen.
Riitta Rimmi on toimituspäällikkö Taloustaidossa
>> Taloustaito
