Ranska nauttii edelleen korkosijoittajien luottamusta, sillä sen 10-vuotisen valtionlainan korkoero riskittömänä pidettyyn verrokkiin Saksaan on pysytellyt tänä vuonna 0,5-0,75 prosenttiyksikössä. Sijoittajat mieltävät siis Ranskan lainat edelleen matalariskisiksi sijoituskohteiksi. Vielä vuonna 2011 Ranskan talouskasvu olikin lähempänä Saksaa kuin vaikeuksissa olevia Espanjaa ja Italiaa.
Vuonna 2012 Saksa otti talouden suorituskyvyssä selvän kaulan Ranskaan, ja suhdannebarometrit indikoivat Ranskan jäävän jälkeen myös tänä vuonna. Maailmantalouden kasvun vauhdittuminen näyttäisi vetävän Saksaa parempaan suuntaan, mutta Ranskassa suhdanneodotukset ovat joko heikentyneet tai polkeneet paikoillaan. Työmarkkinatilastot kertovat karua kieltä Ranskan vaikeuksista. Työttömyysaste oli helmikuussa jo 10,8 prosenttia, ja siinä on 1,3 prosenttiyksikköä nousua vuoden 2011 kesäkuun pohjalta. Saksan työttömyysaste on samana aikana laskenut 0,5 prosenttiyksikköä 5,4 prosenttiin, mikä on matalin taso koko euroaikana.
Myös Ranskan julkisen talouden tasapaino heikentyy. EU:n komissio ennustaa, että Ranskan julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on ensi vuonna 3,9 prosenttia, mikä on jopa muutaman kymmenyksen suurempi kuin Kreikalla ennustetaan olevan. Ja jos talouskasvu jää odotuksista, joudutaan Ranskassa tekemään lisää budjettileikkauksia, mikäli Ranska mielii pitää kiinni budjettitavoitteistaan.
Ranskan kasvu oli vuosina 2000-2007 Saksaa jonkin verran vahvempaa, mutta ero oli vain alle puoli prosenttiyksikköä. Samalla periodilla Ranskan valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi huomattavasti enemmän kuin Saksan. Eurokriisin aikana Saksa on saanut julkisen velan bkt-asteensa vakautettua, kun taas Ranskassa se on noussut nopeasti.
Jos Ranska ei kykene viemään läpi uudistuksia, jotka tekisivät sen taloudesta kilpailukykyisemmän ja julkisesta taloudesta perustaltaan kestävämmän, se ei onnistu luomaan riittää talouskasvua julkisen talouden tasapainottamiseksi. Silloin maa luisuu heikkojen eurotalouksien leiriin.
Ranskan profiloituminen heikoksi euromaaksi olisi vaarallista. Ranska on euroalueen toiseksi suurin talous ja samalla myös yhteisten kriisirahastojen toiseksi suurin takaaja.
Saksa alkaa olla yksin budjettikurivaatimustensa kanssa. Näyttää myös siltä, että Saksan linja on tiukentunut suhteessa kriisimaiden yhteisvastuulliseen auttamiseen ja rahoittamiseen. Jos kansantaloudet eivät toivu ja euroalueen – varsinkin sen kahden suurimman maan – eriytyminen jatkuu, ei EKP pysty estämään paluuta hajanaisiin pääomamarkkinoihin ja kasvaviin valtionlainojen korkoeroihin. Tällaisessa maailmassa Ranska saattaa ansaita sijoittajilta nykyistä korkeamman riskilisän.
>> Taloustaito
