Asuntosijoittaminen kiinnostaisi, mutta mistä rahat? Sijoitusasunnon ostaminen on monelle liian iso pala.
Säästäjien kasvava kiinnostus asuntoihin on huomattu rahoitusalalla. Pikavauhtia markkinoille on ilmaantunut useampikin asuntorahasto yksityissijoittajille. Taloustaidon numerossa 9/2013 oli juttu asuntorahastoista sijoituskohteena.
Useissa asuntorahastoissa minimisijoitus on 50 000-100 000 euroa, joten niissäkin sijoittaja saa kaivaa kuvettaan syvältä. Rahastojen edustajien mukaan isoilla minimeillä halutaan korostaa, että sijoitus on tarkoitettu pitkäjänteiseksi ja sitä pitää harkita hyvin, kuten sijoitusasunnon ostamista.
Tietenkin pitää harkita. Ehkä nyt kysymys on kuitenkin enemmän siitä, että isompien summien liikuttelu helpottaa rahaston operointia asuntokaupoilla ja rakennuttamisessa.
Tällä hetkellä markkinoilla on ainakin kaksi rahastoa, joihin pääsee pienellä sijoituksella. Ålandsbankenin asuntorahaston minimisijoitus on 500 euroa. Orava-asuntorahasto on juuri listautunut pörssiyhtiö, jonka osakkeen kurssi pyöri ensimmäisinä pörssipäivinään reilussa kymmenessä eurossa.
Asuntorahaston riskit sijoittajalle ovat samantyyppiset kuin sijoitusasunnon. Rahastosijoituksessa riskiä on kuitenkin monin tavoin hajautettu. Esimerkiksi asuntohintojen reipas lasku rokottaisi silti myös rahastosijoittajaa.
Oravan hallituksen puheenjohtaja Jouni Torasvirta kertoo, että Yhdysvalloissa Oravan tyyppisistä REIT-rahastoista on kokemusta pitkältä ajalta. Siellä näiden pörssinoteerattujen asuntorahastojen osakkeet ovat lyhyellä aikavälillä liikkuneet paljolti pörssin yleisen päivittäisliikehdinnän tahdissa, mutta pitkällä aikavälillä asuntomarkkinoiden tahdissa.
Rahastosijoittajankin sietää siis seurata asuntomarkkinoiden muutoksia.
Asuntorahastojen tulo markkinoille on herättänyt hiukan myös yhteiskunnallista keskustelua.
Rahastot itse puhuvat mieluusti siitä, miten niiden sijoitustoiminta on omiaan edesauttamaan vuokra-asuntojen rakentamista ja rakennusalan työllisyyttä.
Huolestuneita kommentteja puolestaan ovat esittäneet mm. Vuokralaiset ry ja Vuokranantajat ry. Helsingin Sanomien haastattelussa yhdistysten vetäjät arvelivat rahastojen tulon nostavan vuokratasoa, koska ammattisijoittajat haluavat maksimoida vuokratuottonsa. Myös asuntojen kunnossapidon epäiltiin heikkenevän.
Yksittäistapauksissa kaikki on mahdollista, mutta hiukan kaukaa haetuilta pelot kuitenkin tuntuvat. Eivät yksityisetkään vuokranantajat vuokraa hyvää hyvyyttään, vaan odottavat tuottoa sijoitukselleen.
Sijoittajalla – olipa kysymyksessä yksityishenkilö tai yhteisö – ei myöskään ole varaa laiminlyödä kiinteistön hoitoa ja korjauksia. Kiinteistön kunto vaikuttaa yhä enemmän asuntojen myyntihintoihin. Voisi kuvitella, että ammattisijoittajat ajattelevat tätä vielä pitkäjänteisemmin kuin keskiverto yksityinen vuokranantaja.
Suomessa on vuosikymmeniä murehdittu vuokra-asuntojen vähyyttä ja harmiteltu, kun monet yritykset ovat luopuneet vuokra-asunnoistaan. Julkisin varoin tuetulla asuntotuotannolla vuokra-asuntovajetta ei saada täytettyä. Hyvä, jos rahastojen avulla onnistuttaisiin keräämään asuntosijoituksiin ”uutta” varallisuutta, jolla vuokra-asuntoja saataisiin lisää.
