EU:n komissio jatkaa toukokuun 14. päivänä rahoitusmarkkinoiden transaktioveron (FTT = financial transaction tax) läpikäymistä ja siihen liittyviä vaihtoehtoja. Veron on suunnitelmien mukaan tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2014 yhdentoista EU-maan piirissä (Saksa, Ranska, Italia, Itävalta, Espanja, Portugali, Kreikka, Slovenia, Slovakia Belgia ja Viro).
Suomi, Hollanti ja Luxemburg ovat päättäneet jäädä pois tästä kerhosta. Se on fiksu päätös.
Tämänhetkisen muotoilun mukaan osakkeiden ja joukkolainojen käteisinstrumenttien kaupankäynnistä peritään jatkossa 0,1 prosentin kertaluonteinen vero ostettaessa. Samoin myyntipäässä veloitetaan sama 0,1 prosenttia.
Johdannaisilla vero on 0,01 prosenttia per kaupankäyntisuunta ja veropohjana johdannaisen alla oleva kokonaismäärä eikä siis esimerkiksi maksettu preemio. Veron joutuisi maksamaan kumpikin kaupan osapuoli, jos jompikumpi osapuoli vain on FTT-alueella. Valuuttakauppa jäisi veron ulkopuolelle.
Varsinkin joukkolainamarkkinoilla (esim. valtionlainat ja yrityslainat) veron vaikutukset tulevat olemaan todella suuria. Matalan korkotason vallitessa osassa arvopapereita pelkästään kaupankäyntiveron osuus (0,2 % osto ja myynti yhteensä) on moninkertainen koko odotettavissa olevaan tuottoon varsinkin maturiteetiltaan lyhyemmissä lainoissa.
Joukkolainojen jälkimarkkinoilla sijoittajat (muun muassa pankit) ostavat lainoja toisilta sijoittajilta. Usein ketjut ovat kuitenkin pitkiä. Kun myyjätaho purkaa "vakuutuksiaan", jonkin yksittäisen joukkolainan riskiparametrin suojaamisen purkaminen (mm. korkoriski tai liikkeeseenlaskijan luottoriski) aiheuttaa taas lisää kauppoja. Siten veron vaikutus myös moninkertaistuu.
Tehokkaat, läpinäkyvät ja toimivat markkinat ovat ensiarvoisen tärkeät samoin kuin itse hintojen ja eri riskikomponenttipalikoiden hintojen välittyminen markkinoille (siis sijoittajille eli rahoittajille). Se on koko kansantalouden kannalta erittäin tärkeää. Markkinat ovat olemassa sen vuoksi, että riskeille saadaan hinta ja sen jälkeen tehokas välitysmekanismi riskinkarttajalta riskinottajalle.
Johdannaisten käyttämisen osalta mm. joukkolainojen antaminen lainaksi (repo-markkinat) tulee kuolemaan Euroopassa täysin, mikäli vero astuu voimaan. Sen jälkeen likviditeetti joukkolainamarkkinoilla tulee heikkenemään rajusti. Komissio jopa itse ennakoi, että johdannaismarkkinoilla kaupankäyntimäärät pienenevät noin 75 prosenttia.
Miksi komissio haluaa haitata riskeiltä suojautumisen mahdollisuuksia? Yleisesti ottaen optio-markkinat halvaantuvat ja eurooppalainen joukkolainamarkkina tulee veron takia muuttumaan "buy and hold -markkinaksi".
On hämmentävää, miksi suurin osa EU-valtioista haluaa totaalisesti heikentää valtioiden omaa mahdollisuuttaan rahoittaa menojaan laskemalla liikkeelle valtionlainoja joukkolainamarkkinoille. On päivänselvää, että Eurooppaan sijoittavat sijoittajat (jotka siis rahoittavat hallitusten budjetteja kaikissa euromaissa) tulevat vaatimaan moninkertaisesti epälikvidisyyspreemiota yksittäisen liikkeeseenlaskijan suhteen samoin kuin riskipreemiota koko euro-järjestelmän suhteen.
Likviditeetiltään jo valmiiksi heikompien yrityslainojen markkinoille transaktiovero on kova isku. Pankit ovat vakavaraisuussäännösten kiristyttyä joutuneet nostamaan marginaalejaan pankkilainoille ja siksi monet yritykset ovat tähynneet joukkolainamarkkinoille. Nyt viikate iskee suoraan yritysten mahdollisuuteen luottaa joukkolainamarkkinoihin rahoituskanavana. Myös eurooppalaisten pankkien liiketoimintaan verolla on suuri vaikutus.
On pakko luottaa siihen, ettei vero mene nykyisen ehdotuksen mukaisesti läpi. Niin hölmöläisten hommaa sen on. Italia on jo linjannut, että valtionlainat jäävät ulkopuolella. Englanti on lisäksi nostanut verosta kanteen EU-tuomioistuimeen. Miksi pitää aina oppia kantapään kautta, että tyhmyydestä sakotetaan?
