Talouskasvulle on kohtalokasta epävarmuus, myrkkyjen myrkky. Äkillisissä talouskriiseissä, esimerkiksi pankkikriiseissä, itse kriisiä suuremmat vaikutukset on yleensä seuranneella epävarmuuden ajalla.
Näin on tapahtunut useimmissa talouskriiseissä kautta historian. Esimerkiksi lähes 150 vuotta sitten, vuonna 1866 Lontoon Citystä levisi epävarmuus, jonka seurauksena pankkeja kaatui kuin heinää ja suuryrityksiäkin kuin tulitikkutaloja. Kriisin psykologiset vaikutukset, epävarmuus ja pelko levisivät myös pienen Suomen markkinoille. Taloudessa vallitsi hämminki. Keisarillisen senaatin talousguru J.V Snellman, joka itse tunsi psykologian merkityksen ja oli lanseerannut hämminki-sanan, syytettiin kuitenkin epävarmuutta lisäävistä lausunnoista.
Keväällä 2013 Suomessa eletään taas hämmingin aikaa. Itse asiassa on eletty jo vuosia, mutta nyt epävarmuuden vaikutukset näkyvät voimakkaasti. Alkuvuodesta 2012 kansantalouden tila on ollut odottavassa tilassa, tänä keväänä odotus on kääntymässä pessimismiksi. Vähittäiskaupan tuoreimmat liikevaihtokuviot ovat murheellista katsottavaa, kun kehitys on ollut pääosin miinusmerkkistä.
Kansanradiossa usein sanotaan että lamasta puhuminen ruokkii itse lamaa. Roskaa, eivät ihmiset ole tyhmiä, vaan tekevät suunnitelmiaan oman näkemyksensä mukaisesti. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien näkemykset omasta taloudestaan sekä Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä olivat huhtikuussa huonommat kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Eikä ihme, sillä mitä muuta kuluttajilla voi olla mielessä kun työttömyys on kasvussa ja ostovoimakehitys on nollassa?
Jo viisi vuotta on sanottu Euroopan talouskasvun alkavan seuraavana syksynä tai keväänä. Eurostatin uusimpien neljännesvuositilastojen perusteella odottaminen jatkuu. Lähes kaikkien suurimpien maiden osalta ensimmäinen neljännes on sujunut mollivoittoisesti. Suomen talouskasvu riippuu olennaisesti Euroopan kehityksestä, viennistämme noin 70 % menee Euroopan maihin. Ei ole vientiä ilman kysyntää.
Kotimaista talouskehitystä kuvaa autolla ajaminen. Tähän asti on ajettu pienellä vaihteella, pienellä kaasulla. Nyt on vaarana, että joudutaan vaihtamaan pienemmälle vaihteelle, mutta onko vaihteita enää jäljellä? Pyörät on pidettävä pyörimässä. Maan hallituksen on mietittävä veronalennuskortin käyttämistä ostovoimaa turvatakseen. Siis palkansaajien verotuksen, ei yritysten verotuksen alentamisesta.
Talousnäkymiä on vaikea pitää fantastisina. Mutta ei silti unohdeta J.V Snellmanin sanontaa ”Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä, mikäli voimat riittävät. Paha päivä menee menojaan niin kuin hyväkin.”
>> Taloustaito
