Työn päivän tienoilla sitä alkaa pohtia työtä.
Suomen talous ja suomalainen työ ovat sinnitelleet jo viisi vuotta. Meillä ei ole mennyt erityisen huonosti, mutta ei erityisen hyvinkään. Sinnittely jatkuu vaan. Viime vuosi oli vaikea, vaikeudet jatkuvat tänä vuonna ja lisävaloa on luvassa vasta ensi vuonna. Näillä näkymin Suomen tuotanto saavuttaa finanssikriisiä edeltävän tasonsa joskus vuoden 2014 loppupuolella.
Työtä on tähän asti riittänyt paljon paremmin kuin 1990-luvun alun laman aikana. Onneksi. Koko talouden työllisyysluvut peittävät alleen suurta rakennemuutosta. Työtä on hävinnyt teollisuudesta ja uutta työtä on syntynyt paljon erilaisissa liike-elämän palveluissa. Eniten työllisyys on kasvanut viime vuosina kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla, joka pyörii pitkälti verovaroin.
Tässä vaikeassa tilanteessa hallitus muutti veropoliittisen linjansa kertaheitolla. Hallitusohjelma lupasi elinkeinoelämälle verotuksen puolella lähinnä hienosäätöä, mutta nyt tulikin kunnon kertarysäys. Sen myötä Suomen yritysten kannattavuus paranee tuntuvasti. Ansiotulo- ja kulutusverotuksen kiristykset sen sijaan nakertavat palkkojen ostovoimaa.
Verojen ja hintojen muutokset huomioon ottaen keskivertopalkalla saa tänä vuonna puolisen prosenttia vähemmän tavaroita ja palveluita kuin viime vuonna, vaikka nimellisesti yleinen ansiotaso nousee arviolta 2,4 prosenttia. Omissa ennusteissaan valtiovarainministeriö lähtee liikkeelle siitä, että nimellispalkkojen nousuvauhti on kahden ja puolen prosentin tuntumassa myös ensi vuonna.
Kun otetaan huomioon hallituksen tekemät veropäätökset, eläkemaksujen korotustarpeet ja sekä veronkorotuspaineet, on todennäköistä, että palkkojen ostovoiman lasku on ensi vuonna prosentin luokkaa. Tämä siitä huolimatta, vaikka nimellispalkat nousisivat kohtalaisesti – asia, jonka puolesta ensi syksynä alkavat todella tiukat väännöt.
Palkansaajilla on lupa odottaa hallituksen tulevan heitä vastaan vähintäänkin sen verran, että ansiotuloverotuksen inflaationtarkistuksia tehdään jo vuonna 2014. Tarvittavat rahat voisi saada kasaan vaikkapa karsimalla tehottomia yritystukia – asia, joka kevään kehysriihessä unohtui.
>> Taloustaito
