Mietimme vuosia sitten erään kollegan kanssa keinoja puun tarjonnan lisäämiseksi. Hän totesi, että ”suomalainen tekee mitä vain välttyäkseen veroilta”.
Ainakin puumarkkinoilla nähdäänkin varma tarjontabuumi aina, kun verotusta syystä tai toisesta määräajaksi kevennetään.
Yksityismetsätaloudessa voisi myös nyt harkita verotuksen keventämistä, mikäli puun myyntiä halutaan kiihdyttää tai metsien hoitoa tehostaa, vaikka markkinoihin puuttumisessa aina on myös haittapuolensa.
Yksityismetsänomistajan verotaakka on kasvanut parissa vuosikymmenessä eli siirryttäessä pinta-alaverosta nykyiseen puunmyyntitulojen verotukseen. Pinta-alaverojärjestelmään liittyneitä vähennyksiä jäi systeemin mukana historiaan. Samaan aikaan alkoivat metsien ”hoitorästit” kasvaa.
Nykyään niin kutsuttua Kemera-tukea saa esimerkiksi nuorten metsien hoitoon. Tukirahat tietenkin päätyvät jonkun muun kuin metsänomistajan taskuun, mikäli metsänomistaja ei tee töitä itse. Lisäksi hallintokulut haukkaavat tuista siivunsa.
Metsäalalla hätäillään sitä, että metsänomistajat eivät tuo puuta metsistään kaupaksi riittävän tasaiseen tahtiin varsinkaan sahateollisuuden tarpeisiin nähden.
Saha- ja muussa puuteollisuudessa onkin erityisen vaikeat ajat. Hankaluudet johtuvat pääosin maailmantalouden heikosta tilanteesta ja siitä syystä vaisusta kysynnästä, mutta vahvistuva puun tarjonta auttaisi osaltaan tilannetta.
Verohuojennukset ovat joka tapauksessa hyödyllisempiä metsänomistajan ja muidenkin veronmaksajien kannalta kuin verokepit. Esimerkiksi aika ajoin väläytellyn metsänomistusmaksun pitäisi olla todella tuntuva, että se pakottaisi metsänomistajat myymään puuta tuosta laskusta selvitäkseen. Tämä tuskin innostaisi sijoittamaan metsiin ja hoitamaan niitä.
Sen sijaan hoitotöiden kuluihin perustuvat verovähennykset voisivat olla tehokkaita – metsät tulisivat hoidettua ja puuta tulisi markkinoille.
Kemera-järjestelmä uudistetaan todennäköisesti sen jälkeen, kun nyt vireillä oleva metsälain uudistus toteutuu. Olisikin aika harkita tämän tukisysteemin muuttamista ainakin osin verohuojennusten muotoon: saan huojennukset, kun myyn puuta.
Hallintokulutkin vähenisivät reilusti. Veroja yhteiskunnalle karttuisi lisää, mikäli metsäteollisuuden tuotanto ja myynti vahvistuisivat.
Maataloudessa sovellettava verohuojennus olisi tehokas lääke myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten nopeutumiseen, jolloin metsälöt eivät pirstaloituisi. Nuoremmat omistajat myös tutkitusti myyvät enemmän ja useammin puuta.
Miksi verotusta ei käytettäisi, kun melkein varmasti tiedetään, että verojen kevennys saa ainakin meidät suomalaiset aktiivisiksi – myös puukauppojen tekoon ja metsien hoitotöihin.
>> Taloustaito
