Lapsi, perhe, puoliso ja koti ovat selviä käsitteitä, paitsi verotuksessa. Tuloverotuksen määritelmän mukaan puolisoita ovat keskenään naimisissa olevien eli avioparien lisäksi sellaiset avoparit, joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Jos aikaisemmin avioliitossa keskenään olleet palaavat yhteen, käsitellään heitäkin puolisoina, vaikka he eivät avioliittoa enää uudelleen solmisikaan.

verotuksen perusasiat eivät läheskään kaikkialla maailmassa ole itsestäänselvyyksiä. Monessa maassa ollaan verottavinaan ja maksavinaan veroja. Viime aikoina myös Suomen kehitysyhteistyön piirissä on verotukseen liittyvät tekijät nostettu esiin. Tämä on oikein terve suuntaus. Mitä huonompi verojärjestelmä yhteistyökumppanilla on, sitä varmemmin apu uppoaa korruptioon ja byrokratiaan. Ehkä Suomella olisi tarjota osana kehitysyhteistyötä jopa verotuksen asiantuntemusta? Toki muistaen, että suomalainen malli ei ole sellaisenaan sovellettavissa muualla. Yksi nyrkkisääntö voisi olla ohjenuorana. Aina, kun verotuksessa jotenkin pystytään palkitsemaan rehellisyydestä, järjestelmä toimii paremmin. Kotitalousvähennys on Suomessa parhaita esimerkkejä veroratkaisusta, joka myönteisellä tavalla ehkäisee harmaata taloutta. Toimiva verotus tukee myös kansainvälistä oikeudenmukaisuutta. Jos jokin maa ei pysty mitenkään verottamaan alueellaan toimivia kansainvälisiä yrityksiä, myös mahdollinen tuki valuu helposti näiden pussiin eikä hyödytä maan omia kansalaisia.

Miksi osakekurssit ovat ennätyksellisen korkealla, vaikka talouslukuja on Euroopassa taas kerran jouduttu korjaamaan alaspäin? Miten voi olla, että osakkeista halutaan maksaa ennätyksellisen paljon, vaikka Euroopan taloudessa asiat ovat ennätyksellisen huonosti? Jopa niin huonosti, että se yllätti Euroopan keskuspankinkin.

Perhekustannusten tasauksen asiallinen peruste on lapsen huoltaminen, mistä aiheutuvat kustannukset alentavat myös vanhempien veronmaksukykyä samantuloisiin lapsettomiin verrattuna. Lapsilisää on maksettu tämän mukaisesti lapsikohtaisena tasapuolisena perhetukena vuodesta 1947 alkaen. Vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa luovuttiin silloisista verotuksen lapsivähennyksistä. Viimeiset kaksikymmentä vuotta koko perhekustannusten tasaus on siis toteutettu tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti lapsilisillä. Nyt hallitus kuitenkin päätti budjettiriihessä aivan uudesta linjasta.

Tapaan säännöllisesti pankkien edustajia. Yrityksien rahoittaminen yleisestikin puhuttaa aina. Mutta minulle on jäänyt vaikutelma, että kaikille finanssialan toimijoille ei ole kirkastunut millaisia haasteita erityisesti yrityskauppojen rahoituspalvelujen kehittämiseen liittyy. Näin myös mahdollisuuksia. Ja kuinka suuri merkitys näillä kaupoilla on suomalaisten työpaikkojen turvaamisessa.

Hallituksen viimeviikkoinen budjettiriihi oli finanssialan kannalta pettymys, koska hallitus kaappasi mahdollisia kriisitilanteita varten kerätystä pankkiverosta 100 miljoonaa euroa valtion budjettimenojen katteeksi. Määräaikaisella pankkiverolla on kerätty talletuspankeilta vuosina 2013 ja 2014 yhteensä 270 miljoonaa euroa. Hallitus esittää nyt, että rahastoon siirretään vain 170 miljoonaa.

Kesän kotimaista uutisvirtaa ovat hallinneet uuden hallituksen budjetti, kestävyysvaje sekä eläke- ja sote-uudistukset. Taas kerran on vaadittu arvokeskustelua, mutta kovin vähän sitä on käyty. Jotain sentään. Ministeri Jan Vapaavuori käytti toukokuussa mielenkiintoisen ja merkittävän puheenvuoron tasa-arvosta.

Esimerkiksi historian opetus on todella täyteen tupattu. Minulla on jäänyt monena vuonna Napoleonin käsittely pintapuoliseksi, ja sitten vanhemmat ihmettelevät, että miksi näin on.

Talous ja myös arvopaperimarkkinat kulkevat tyypillisesti muutaman vuoden sykleissä. Olen huolestuneena seurannut markkinoita kesän ajan ja minulla on kasvava aavistus, että tämän taloussyklin parhaat tuotot ovat nyt takanapäin. Syitä kasvavaan pessimismiin on useita.

Vanha venäläinen tapa on sanoa sellaisissa tilanteissa, kun tulee ns. hiljainen hetki keskustelun aikana ja hiljaisuus alkaa muodostua epämiellyttävän pitkäksi: ”Karhu meni metsään.” Siitä sitten k...

Ennen vanhaan ihmiset vanhenivat nopeammin. Töitä tehtiin myös enemmän ja vanhemmalla iällä kuin nykyään. Nämä havainnot voi tehdä, kun selailee esimerkiksi Suomen Kuvalehtiä 1920- ja 30- luvuilta....

Talletukselle 12 prosentin korko? Tosi on – ja muistan kyllä, miten messevältä se tuntui! Noiden 1990-luvun korkojen perään on kuitenkin turha haikailla. Jos haikailee, kannattaa samalla muistella ...

Kesää ennen julkiseen keskusteluun pulpahti havainto, että perintövero tekee ikävän loven veronmaksajan lompakkoon. Kun perinnön verotusarvo on vähintään 20 000 euroa, joutuu verottajalle maksamaan...

Kevään ja kesän asuntoaiheisia otsikoita selaamalla voisi vetää sen johtopäätöksen, että asuntomarkkinat olisivat täysin kiinni. Tämähän ei pidä paikkaansa. Alustavien tilastojen mukaan heinäkuussa...

Yksi näkemys työmarkkinoiden tulevaisuudesta: huippuosaajien asema markkinoilla on parempi ja rutiinityön tekijöiden huonompi kuin koskaan aikaisemmin. Suuri osa näiden väliin jäävästä keskipalkkai...

Tilastokeskus on tutkinut suomalaisten kokemaa hyvinvointia. Tuloksissa on paljon tuttuakin: olemme tyytyväisimpiä asuinoloihimme ja ihmissuhteisiimme. Sekään ei yllätä, että luottamus Suomen polii...

Vaikka asuntohintojen kehityksessä on viime aikoina nähty pieniä notkahduksia, asuntojen hinnat ovat monin paikoin korkeat. Koska markkinoilla kuitenkin on paljon ostajia – myös sijoittajia – jotka...

Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen juhannuksen alla julkaistuun ohjelmaan sisältyy merkittävä uusi vero- ja perhepoliittinen avaus, kun lapsilisäleikkauksen vastapainoksi päätettiin keventä...

Venäjä on valloittanut Krimin naapurimaaltaan. Rosvopäälliköiden kapina Itä-Ukrainassa ei olisi mahdollista ilman Venäjän tukea. Kapinakenraaleista yksikään ei ole saanut kannatusta minkään maan re...

Suomalaisten kuluttajien tulevaisuuden uskon paras tilastollistaja eli Tilastokeskus uutisoi 28.7. kollektiivisen uskomme lähitulevaan värähtäneen hieman ylöspäin heinäkuussa. Itse asiassa tulema t...