Keskiluokan rokottaminen tuntuu jostain syystä olevan yksi poliitikkojen lempiharrastus.
Tuore esimerkki on sotkuinen kiista lapsilisistä ja verotuksen lapsivähennyksestä. Hallitus on yllättävän sitkeästi hirttäytynyt perhe- ja veropoliittisesti täysin kestämättömään malliin, joka aivan perusteettomasti rankaisee monia keskiluokkaan kuuluvia vanhempia työnteosta.
Keskiluokkaa kohdellaan liian usein itsestäänselvyytenä, jonka kannustamisesta ei kannata huolehtia. Ajatuksena tuntuu olevan, että keskiluokkaan kuuluvat käyvät joka tapauksessa töissä, jos töitä vain on tarjolla.
Tällainen ajattelutapa on yhtä yleinen kuin se on lähtökohdiltaan harhainen.
* * *
Mitä tarkoitan keskiluokalla?
Keskiluokkaa ovat oman työnsä hedelmillä elävät enemmän tai vähemmän keskituloiset kansalaiset. Heitä on paljon, joten heidän kukkarollaan käyminen tuottaa hyvin.
Keskiluokkaan kuuluva elää ansiotuloillaan. Työnteosta saatavalla palkalla, yrittäjätuloilla tai ansiotyön kerryttämällä työeläkkeellä. Omaisuutta on tavallisesti kertynyt oman asunnon verran, ja sekin on osaltaan lainalla rahoitettu. Muut säästöt ovat sen verran vähäisiä, ettei pääomatulojakaan juuri ole.
Omat ansiot ovat siis suureen keskiluokkaan kuuluvan kansalaisen ainoa merkittävä tulolähde. Tulonsiirroista hän saa ehkä lapsilisän, yhteiskunnalta tietenkin myös palveluja.
Verotuksen kohteena keskiluokkaan kuuluva kansalainen on aidosti ja täydesti. Ansioita verotetaan ankarasti ja mahdollisia lisäansioita erityisen ankarasti.
Kukaan ei ole huolissaan hänen siirtymisestään ulkomaille tai toisaalta hakeutumisesta yhteiskunnan tukien varaan. Eikä ole syytäkään olla huolissaan. Tyypillinen keskiluokkaan kuuluva on tunnollinen työntekijä, joka haluaa tulla omillaan toimeen ja pitää Suomea hyvänä paikkana asua ja elää.
Onko tämä tosiasia sitten peruste rokottaa keskiluokkaan kuuluvaa kansalaista erityisen kireillä veroilla hänen aherruksensa hedelmistä? Tai onko viisasta olla piittaamatta keskiluokan kannustamisesta työntekoon, ahkeruuteen ja uralla etenemiseen?
Ei tietenkään ole, eikä saa olla.
* * *
Keskiluokan kohteleminen passiivisena rahastusautomaattina, jota ei edes tarvitse kannustaa mihinkään, tuottaisi maalle juuri sellaisen keskiluokan kuin se ansaitsisikin. Siis passiivisen.
Työssä oppimiseen, ahkeruuteen, kouluttautumiseen, tuottavuuden lisäämiseen ja uralla etenemiseen tarvitaan kunnon kannusteita, jos keskiluokkaan kuuluvien suomalaisten halutaan panostavan juuri näihin asioihin.
Tässäkin asiassa yhteiskunta saa mitä tilaa. Vapaa-aika ja harrasteet syrjäyttävät ymmärrettävän helposti työnteon, jos lisäponnistelu ei ole kannustavaa.
Rahoittajat hyvinvointiyhteiskunnan eri hankkeille kuitenkin tiedetään. Se on kaikissa tapauksissa suuri suomalainen keskiluokka. Jos keskiluokka ahkeroi, riittää jaettavaa.
Siinä on poliitikoille yksi erinomainen syy kohdella keskiluokkaa kannustavasti eikä yliolkaisesti.
Toinen hyvä syy on vaalien lähestyminen. Nekin kun ratkaisee keskiluokka.
Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja
