Käyrät kurkut, kuljetusyrittäjien työajan sääntely, kaalin puolittaminen kaupassa – EU-sääntely on loputtoman irvailun ja raivonkin aihe. Huonot lait eivät ole EU:n yksinoikeus, mutta nykyään kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että EU tulisi toimeen vähemmällä sääntelyllä.
Kannatan voimallisesti jäsenyyttämme Euroopan unionissa. Olen kannattanut sitä alusta lähtien. Mielestäni panin itseni totisesti likoon, kun lähes 20 vuotta sitten kampanjoimme aktiivisesti ympäri Pohjanmaata liittymisen puolesta. Siinä harrastuksessa oli joskus lauantai-iltana Seinäjoen kylänraitilla naamavärkkikin vaarassa.
EU tuo mielestäni paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Yhteisen rahan ansiosta korko- ja valuuttakurssikehitys on ollut poikkeuksellisen vakaata aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna. Kansantalous ja julkinen talous ovat kehittyneet tasapainoisesti aina viime vuosikymmenen lopulle asti.
Mutta kun tarkastelen asiaa päivittäin oman työni – yrittäjyyden edistämisen – näkökulmasta, kritiikkiin on syytä. Yhä suurempi osa yritysten toimintaympäristöstä rakentuu eurooppalaisen sääntelyn varaan. Jopa 70 prosenttia uudesta yrityksiin vaikuttavasta lainsäädännöstä on lähtöisin EU:sta. Joskus sääntelyintoa on vaikea ymmärtää, sillä se tuntuu kahlitsevan yritystoimintaa. Ääriesimerkki lienee kuljetusalojen työaikadirektiivi, jolla ensimmäistä kertaa ainakin Suomessa puututtiin elinkeinonharjoittajan vapauteen.
Itsenäisten kuljetusyrittäjien muun työajan kuin ajamiseen käytetyn ajan sääntely on yrittäjyyden näkökulmasta EU-lainsäädännön suurin virhe. Siinä on todella unohdettu sekä yrittämisen vapaus että ajamamme pienet ensin -periaate.
Jos lisääntyvän sääntelyn kierrettä ei saada poikki, Euroopan ahdinko jatkuu. Euroopan yrityksistä peräti 92 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Suomessa osuus on vielä isompi. Nyt jos koskaan on pidettävä huolta siitä, että tehdään vain tarpeellisia, pienet ensin -periaatetta kunnioittavia lakiesityksiä. Välillä tuntuu jopa, että suurimman yrityskokoluokan tavoitteena on ajaa määräyksiä ja säännöksiä, jotka rajoittavat pienten yritysten pääsyä markkinoille. Tähän on tultava loppu.
Kaikesta turhasta ja haitallisesta emme voi syyttää EU:ta. Se toimii vain asioissa, joissa jäsenmaat ovat antaneet sille luvan toimia. Lisäksi kaikki jäsenmaat osallistuvat itse suoraan EU:n päätöksentekoon.
Toukokuussa pidetään EU-vaalit. Euroopan parlamentin jäsenet ovat yhä enemmän vartijoina. On oma etumme ajaa omia tavoitteitamme läpi määrätietoisesti. Pelkkä valittaminen ajaa meidät nurkkaan.
Suomen ja koko Euroopan talouden kääntäminen takaisin kasvu-uralle vaatii vahvempia kannusteita yrittäjyyteen – eikä ainakaan jarruja. Yrittäjiä kahlitsevaan sääntelyyn on puututtava. Toivon, että jokainen EU-vaaliehdokas ottaa tavoitteekseen turhan sääntelyn estämisen.
