Minulta kysytään usein, mitä ay-liike on tehnyt ja voi tehdä uusien työpaikkojen luomiseksi. Tätä useammin kuulee kriittisiä puheenvuoroja siitä, miten se toiminnallaan jarruttaa työpaikkojen syntymistä.
Palkansaajat ja heitä edustava ay-liike ovat talouskriisissä ja rakennemuutoksessa kantaneet vastuuta talouden kääntämiseksi kasvuun. Syksyn laaja, pitkäkestoinen ja äärimaltillinen palkkaratkaisu kuroo varmasti umpeen menetettyä kustannuskilpailukykyä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan.
Itse asiassa syksyllä tehty palkkaratkaisu on miinusmerkkinen ja leikkaa palkansaajan ostovoimaa, kun ottaa huomioon tehdyt veroratkaisut ja kuluttajahintojen nousun. Tällaisia sopimuksia ei ole aivan helppo myydä jäsenillemme, mutta kattava työmarkkinaratkaisu viestii nimenomaan halusta ja kyvystä kantaa vastuuta.
Toinen merkittävä asia on eläkeuudistus, jonka toteuttamiseen työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet. Neuvottelut ovat täydessä vauhdissa ja valmista pitäisi olla syksyllä. Tavoite on, että uudistus astuu voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Tämä on merkittävä rakenteellinen uudistus ja sen merkitys myös maan taloudelle ja työllisyydelle iso.
***
Hallituksen päätöksen laskea tuntuvasti yhteisöveroa ja syksyn palkkaratkaisun luulisi edesauttavan yritysten intoa tehdä uusia kotimaisia investointeja, synnyttää uusia työpaikkoja ja vaikuttaa sen kautta talouskasvuun.
Vaan miten on? Kuulemme jatkuvia uutisia uusista yt-neuvotteluista ja työpaikkojen vähentämisistä. Yhteisöveron laskemisen yhteydessä luvattuja dynaamisia vaikutuksia odotellessa alkaa keskituloisen palkansaajan usko olla kovilla ja sillä on vissi vaikutus myös tuleviin palkkaratkaisuihin tämän sopimuskauden jälkeen.
Puolestani kysynkin, mitä suomalainen elinkeinoelämä ja yritykset ovat tehneet uusien työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun lisäämiseksi kotimaassa. Tuoreiden tietojen mukaan hyvä osinkokevät on ainakin tulossa.
***
Hallitus on tehnyt merkittäviä talouden sopeutustoimenpiteitä ja useita hallinnon rakenneuudistuksia, vaikka paljon on vielä tehtävää ennen hallituskauden päättymistä. Pääministeri Jyrki Kataista lainaten: isänmaan asioita on hoidettava vastuullisesti eivätkä edessä olevat vaalit ole syy jättää niitä hoitamatta.
Hallituksen olisi nyt päätettävä lähivuosien talouspoliittisesta linjasta, rakenteellisista uudistuksista mukaan lukien erityisesti sote- ja kuntauudistus sekä työpaikkoja luovasta ja investointeihin kannustavasta elinkeino- ja teollisuuspoliittisesta ohjelmasta.
Kevään kehysriihessä tehdään päätöksiä merkittävistä talouden lisäsopeutustoimenpiteistä. Kannatan työllisyyden tukemiseksi valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämän ekonomistiryhmän esitystä siitä, että 3 miljardin lisäsopeutus jaksotetaan kolmelle vuodelle. Lisäsopeutustarvetta voidaan vähentää, jos hallitus toteuttaa suunnitellut rakenteelliset uudistukset alkuperäisessä aikataulussaan.
Hallituksen on tässä vaikeassa suhdannetilanteessa panostettava talouskasvuun ennen kaikkea tukemalla työllisyyttä ja uusien työpaikkojen synnyttämistä. Tähän tarvitsemme elinkeino- ja teollisuuspoliittisen strategian sekä panostuksia teollisuuden kehittämiseksi ja innovaatioiden löytämiseksi.
On hyvä pitää mielessä, että talouskasvua ei synny menoja ja palveluja leikkaamalla sen paremmin kuin itsensä hengiltä säästämisellä.
Hallituksen olisi myös pidettävä kiinni hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä sovitusta periaatteesta, jonka mukaan sopeutukset toteutetaan puoliksi verotusta kiristämällä ja puoliksi menoja leikkaamalla.
Tuloverotuksen keventämisestä puhuminen tässä taloustilanteessa on lähinnä populismia. Nyt on harkittava veropohjan laajentamista niin välittömässä kuin välillisessäkin verotuksessa. On perusteellisesti arvioitava eri verotukien hyöty suhteessa panostukseen. Lisää verotuloja olisi saatavissa myös pääoma- ja kiinteistöveroja nostamalla.
Kukaan ei rakasta veronkiristyksiä. Mutta kun niitä on pakko tehdä, uusia verotuottoja etsittäessä on huomioitava myös ihmisten veronmaksukyky ja tehtävä oikeudenmukaisia veroratkaisuja. STTK esittää kehysriiheen, että palkansaajan solidaarisuusveroa voitaisiin kehittää siten, että sitä maksettaisiin jo 70 000 euroa ylittävistä vuosituloista ja että yli 150 000 euroa vuodessa ansaitsevien osalta tehtäisiin lisäkiristys.
***
Toivottavasti suomalaisen yhteiskunnan päättäjillä ja vaikuttajilla on yhteinen näkemys vallitsevasta taloustilanteesta ja siihen liittyvistä numeroista ja muista faktoista. Tämä olisi toivottavaa, että ei nyt enää tarvitsisi niistä tapella.
Toinen kysymys on se, olemmeko yhtä mieltä vallitsevasta tilanteesta ja sen vakavuudesta.
Mikäli vastaus molempiin kysymyksiin on myönteinen, niin sitten on aika siirtyä sanoista tekoihin.
Television suositun viihdeohjelman hahmoa lainaten totean, että ”ei se ay-liike voi tässä yksin työpaikoiksi muuttua”. Nyt tarvitaan meidän, työnantajien, yrittäjien, koko elinkeinoelämän ja hallituksen yhteistyötä.
>> Taloustaito
