Suomalaisten terveys on kohentunut roimasti. Meillä on odotettavissa paljon enemmän toimeliaita elinvuosia kuin vanhemmillamme. Työikäisiä ei ehkä odotakaan ihan niin raskas huolenpitotaakka kuin väestön ikääntymisen uhkakuvissa on kauhisteltu.
Yhä useampi suomalainen saa nauttia elämästään eläkeikään asti terveenä ja työkykyisenä. Vakavat sairaudet iskevät vasta viimeisinä elinvuosina. Tämä tuli ilmi kirjoittaessani maaliskuun Taloustaito-lehteen juttua suomalaisten terveydestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Veikko Salomaa totesi minulle, että suomalaisten pidentynyt ja laadukkaampi elämä on osin kohentuneiden elämäntapojen ansiota. Liika suola ja kova rasva ovat häviämässä lautasilta, kolesteroliarvot laskevat ja verenpaine tasoittuu.
Tilastokeskuksen taulukot kertovat, että sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy, mutta niiden osuus on pienenemässä. Kuolemantapauksia on vuosittain lähes 2 500 vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Yhä useammin ihmisen kuolinsyy liittyy vanhuuden vaivoihin, kuten dementiaan.
On mukava ajatella, että työuran viimeisinä vuosina ja eläkkeellä ihmiset pystyvät kerryttämään omaa ja toisten hyvinvointia. Kun ennen muinoin 50-vuotispäivän viettäjälle annettiin keinutuoli, nyt sankari toivoo lahjaksi kanoottia tai golfvarusteita. Naapurissani asuva eläkeläisrouva käy monta kertaa viikossa vapaaehtoistyössä sairaalassa.
Veikko Salomaan mukaan meillä on edelleen kiinniotettavaa verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan, jossa noudatetaan terveellistä Välimeren ruokavaliota. Reippaasti yli puolet suomalaisista miehistä on ylipainoisia. Naisista samassa tilanteessa on vajaa puolet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan ylipainon kasvu näyttää vihdoinkin pysähtyvän. Kiloja karistaa esimerkiksi vapaa-ajan liikunnan lisääntyminen. Työmatkaliikunta sen sijaan ei ole kasvussa. Kuinkahan paljon asiaan vaikuttaisi se, että työpaikoilla olisi paremmat säilytyspaikat työmatkapyörille ja sosiaalitilat liikkujille?
Mielenterveysongelmat ovat meillä suurin työkyvyttömyyden syy. Kirjailija Tommy Lundberg muistuttaa Apinajohtajan käsikirjassa, että stressi vahingoittaa myös elimistöä. Esimerkiksi apinalaumassa alempiarvoisilla apinoilla, joilla on paljon sosiaalista stressiä, verisuonten seinämät heikentyvät ja kovettuvat. Näin alempiarvoisilla apinoilla on paljon suurempi riski saada veritulppa tai sydänkohtaus.
Lundbergin mielestä hyvällä johtamisella voi poistaa työyhteisön stressiä. Rauhattomuus ja kiusaantuneisuus poistuvat avoimessa ilmapiirissä. Hyvä niksi on myös auttaa työntekijöitä tunnistamaan toistensa stressitekijät. Se ei ole vahtimista, vaan huolenpitoa tiimin yhteisestä jaksamisesta.
