Heinäkuussa 2012 Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi sanoi euron olevan ”peruuttamaton hanke”. Lausunnon jälkeen useilta korkosijoituksilta on kadonnut houkutteleva tuottotaso, mikä on ohjannut pääomavirtoja sijoittajien turvallisina pitämiin osinko-osakkeisiin, joiden arvostuskertoimet ovat kohonneet kymmeniä prosentteja. Ensimmäiset oireet nollakorkojen aiheuttamasta arvostuskuplasta ovat ilmeiset, sillä vakaiden osinkoyhtiöiden liiketoimintojen kasvu ei pysy enää osakekurssien perässä. Tarkastelen tässä merkinnässä teemaa Helsingin pörssin viitekehyksessä.
Suomalaisista pörssiyhtiöistä vakaiksi osinkoyhtiöiksi ovat historiallisesti profiloituneet Elisa, Fortum, Orion ja Sampo. Vielä heinäkuussa 2012 näihin kohdistuvien uusien sijoitusten osinkotuotto muodosti yli puolet odotetusta kokonaistuotosta, mikä on järkevä lähtökohta sijoituksessa hitaan kasvun yhtiöön.
Uuden sijoituksen osinkotuottoprosentti heinäkuussa 2012:
Orion B 8,2 %
Elisa 8,1 %
Fortum 7,6 %
Sampo 6,0 %
Mario Draghin euroa puolustavan lausunnon jälkeen riskipreemiot ovat laskeneet osakemarkkinoilla, mikä on johtanut osinkoyhtiöihin kohdistuvan uuden sijoituksen osinkotuoton romahtamiseen.
Uuden sijoituksen osinkotuottoprosentti joulukuussa 2014:
Elisa 5,6 prosenttia (laskua 2,5 %-yksikköä, suhteellinen muutos -31 %)
Fortum 5,5 prosenttia (laskua 2,1 %-yksikköä, suhteellinen muutos -28 %)
Orion B 4,4 prosenttia (laskua 3,8 %-yksikköä, suhteellinen muutos -46 %)
Sampo 4,2 prosenttia (laskua 1,8 %-yksikköä, suhteellinen muutos -30 %)
Nollakorot laittoivat osinkomopon keulimaan
Kun sijoittajat aiemmin vaativat hitaan kasvuprofiilin osinkoyhtiöön kohdistuvalle uudelle osakesijoitukselle keskimäärin seitsemän prosentin osinkovirtaa, riittää tänään keskimäärin viiden prosentin taso samoista osinkoyhtiöistä. Kaikkiaan osinko-osakkeiden riskiprofiili on kohonnut tuntuvasti.
Jos yhtiöön kohdistuvan uuden sijoituksen osinkoprosentti on pörssissä suhdanteiden yli vakio, vastaa osakekurssin pitkän aikavälin muutos täsmälleen yhtiön osakekohtaisen osingonjaon muutosta. Siksi sijoittajan on analysoitava osinko-osakkeen kurssikäyrän rinnalla yhtiön osingonmaksukyvyn tulevaisuutta.
Nykytilanteessa Helsingin pörssin osinko-osakkeet tuottavat merkittäviä lähivuosien pääomavoittoja vain, jos osakekohtaisten osingonjakojen kasvuvauhti kiihtyy yhtiötasolla selvästi. Tätä ei voida pitää perusskenaariona muilla kuin Sammolla.
Osakekohtaisen osingonjaon muutos 2011–2013:
Sampo +38 % (1,20 EUR -> 1,65 EUR)
Fortum +10 % (1,00 EUR -> 1,10 EUR)
Elisa 0 % (1,30 EUR -> 1,30 EUR)
Orion B -4 % (1,30 EUR -> 1,25 EUR)
Osakekurssien muutos Draghin lausunnon (heinäkuu 2012) jälkeen:
Sampo +76 %
Orion B +75 %
Fortum +43 %
Elisa +36 %
Lyhyen aikavälin arvostuskuplaa rakentamassa
Nykyisessä markkinatilanteessa Euroopan keskuspankin toimet ovat johtaneet siihen, että vakaista osinko-osakkeista on tullut houkuttelevia sijoituskohteita myös korkosijoittajille. Tämä on ohjannut pääomavirtoja sijoittajien turvallisina pitämiin osinkoyhtiöihin, joiden osinkoperusteinen arvostustaso on kohonnut tuntuvasti.
Huiminta kehitys on ollut Orionissa, jonka osakekohtainen osinko on jopa laskenut vuodesta 2011, mutta osakekurssi on kohonnut 75 prosenttia.
Jokaisen Helsingin pörssin suuren osinkoyhtiön osakekurssi on noussut kymmeniä prosentteja heinäkuusta 2012, vaikka näistä ainoastaan Sampo on kyennyt kasvattamaan osingonjakoaan tuntuvasti. Huomionarvoista siis on, että nollakorot puhaltavat ilmaa osinko-osakkeisiin, koska tosielämän liiketoimintojen kehitys ei pysy enää millään kurssikäyrien perässä.
En pidä osinkoyhtiöiden kurssiromahdusta perusskenaariona, mutta uskon, että näiden osakkeiden viime vuosien nousukulma on tulossa tiensä päähän ja lähivuosien pääomavoitot jäävät vain varjoiksi lähihistoriasta. Sanon tämän omistaessani puolta merkinnässä mainituista yhtiöistä.
Kaikkiaan on syytä uskoa, että Helsingin pörssin yhtiöt kasvattavat ensi keväänä yhteenlaskettua osinkopottiaan jopa 10 prosenttia, hieman tuloskasvuvauhtia enemmän.
Osinkokasvu pohjautuu yhdistelmään yhtiöiden keskimäärin hyvää vakavaraisuutta, heikkoja investointinäkymiä ja alihyödynnettyjä nykykapasiteetteja.
Jukka Oksaharju on Nordnetin osakestrategi
