Edesmennyt isoäitini sanoi usein, että kunpa sitä pääsisi terveenä hautaan. Näin meistä varmasti toivoo jokainen: saisi kuolla saappaat jalassa ja välttää pahimmassa tapauksessa vuosien kituuttamisen laitoshoidossa. Tai säästyä virumasta kotona vailla auttavia käsiä.
Hallituksen rakenneuudistuspakettiin on kirjattu kuntien menojen kitkemiseksi 300 miljoonan euron säästöt vanhusten laitoshoidosta vähentämällä. Suuntaus on sikäli oikea, että laitos ei ole mikään koti. Laitoshoidosta säästyvät rahat olisi kuitenkin satsattava vanhusten muiden hoitomuotojen lisäämiseen ja kehittämiseen. Tällaisesta rahallisesta satsauksesta ei ole mitään varmoja takeita.
Vanhustutkimuksen professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä on todennut, että laitoshoitoa tulee korvata vanhusten palveluasumisella, omaishoidolla ja vanhusten kotihoidolla. Hän on arvostellut hallituksen suunnitelmia, koska esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista on jo nyt monessa kunnassa tarjolla aivan liian vähän.
Jokainen ikäihminen haluaa tietysti asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Valtaosa yli 75-vuotiaista näin tekeekin, mutta miten he pärjäävät, kun monessa kunnassa ei ole tarjota riittävästi apua kotiin? Esimerkiksi siivouspalveluita ei kunnilta vanhuksille juurikaan enää heru. Kärjistetyimmillään voi todeta, että moni vanhus on kotonaan heitteillä.
Riskinä on myös vanhusten yhä kasvava eriarvoistuminen. Ne joilla on varaa, voivat ostaa apua yksityisiltä markkinoilta ja vähävaraiset jäävät oman onnensa nojaan. Kaikilla ei ole myöskään lähietäisyydellä omaisia, jotka voisivat tarvittaessa auttaa.
Selvä suuntaus on myös se, että jatkossa ikäihmisten lapset joutuvat yhä enemmän pitämään huolta vanhemmistaan. Tiedossa on viisikymppisille uudet ruuhkavuodet, kun omat lapset ovat jo aikuistuneet, mutta ikääntyvät vanhemmat tarvitsevat yhä enemmän huolenpitoa.
Tämä on myös haaste työelämälle. Työuran aikana tarvitaan nyt erilaisia joustoja myös siksi, että moni työntekijä tarvitsee aikaa ja energiaa auttaakseen ikääntyvää vanhempaansa. Kun suurin avun tarve on yli 80-vuotiailla, voi toki olla niinkin, että heidän lapsensa ovat jo päässeet eläkkeelle ja aikaa liikenee enemmän huolenpitoon.
Riitta Rimmi on Taloustaidon toimituspäällikkö.
