Jaakko Kiander laati Suomen akatemian tutkimushankkeessa raportin Suomen 1990-luvun lamasta. Raportti pölyttyy VATT:n verkkosivuilla, vaikka se on entistä ajankohtaisempi vuoden 2014 Suomessa. Yksi keskeinen Kianderin raportissaan esittämistä 1990-luvun virheistä oli, että työttömyyden annettiin vapaasti kasvaa vuosina 1991–1993. Myöhemmin sitten karvaasti todettiin, että työttömyyttä on helppo kasvattaa, mutta työläs alentaa.
Miksi taas toistetaan 1990-luvulla tehdyt virheet? Ennen suurta lamaa Suomessa ei ollut juuri ollenkaan pitkäaikaistyöttömyyttä, mutta nyt kaikki pitkäaikaistyöttömyyttä osoittavat käyrät osoittavat ylöspäin. Suomessa vallitsee aivan järkyttävä rakenteellinen työttömyys, vaikeasti työllistyvien ihmisten joukossa on kohta 180 000 suomalaista. Pitkäaikaistyöttömän, toistuvaistyöttömän ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä kiertävän työllistymismahdollisuudet ovat surkeat. Joka neljäs työtön työnhakija on ollut työttömänä yli vuoden.
Rakennetyöttömyys on räjähtämässä käsiimme. Viralliset työttömyyslukumme ovat pysyneet melko vakaina, vaikka tuotantomme on supistunut viime vuosina. Yhä useampi ihminen on lyönyt hanskat tiskiin ja luopunut aktiivisesta työnhausta, koska työtä ei yksinkertaisesti löydy. Ihmiset ovat alkaneet passivoitua. Työmarkkinoiden dynamiikka on katoamassa.
Tulevaisuus ei näytä yhtään paremmalta. Lähes kaikki talousennustajat odottavat työllisyyskehityksen olevan lähivuosina vaisua. Heikohkon talouskasvun ei odoteta olevan kovin työllistävää ja yritysten ennakoidaan ensisijaisesti parantavan kannattavuuttaan, ei työllistävän uusia työntekijöitä. Kaiken lisäksi uudet työpaikat tulevat syntymään eri aloille kuin mistä työt katoavat. On syytä pelätä, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat pahenevat tulevaisuudessa, työttömiä on paljon, mutta he eivät kelpaa avoimiin työpaikkoihin. Maan hallitus on toki hereillä, se pienentää työllisyysmäärärahojaan ensi vuonna.
Suomeen jäi 1990-laman seurauksena mittava keski-ikäisten työttömien joukko, joka ei päässyt enää työmarkkinoille potkut sieltä saatuaan. Näiden pitkäaikaistyöttömien joukon supistamisessa ei koskaan onnistuttu Suomessa, mutta ei myöskään muualla Euroopassa. Huolestuttavaa on, että suomalaiset vaikuttavat olevan tottuneita siihen, että suuri osa kansalaisista syrjäytyy työmarkkinoilta. Ikään kuin kyseessä olisi luonnonlaki, jolle ei voi mitään. Pienestä lapsilisäleikkauksesta nousee suuri kohu, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta ei adresseja kerätä.
Suomen akatemian ei kannata teettää raporttia 2010-luvun taantuman opetuksista ensi vuosikymmenen alussa. Kaivetaan vain Jaakko Kianderin raportti nettiarkistojen kätköistä. Se tuntuu olevan kuranttia tavaraa vuosikymmenestä toiseen.
Antti Aarnio on STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö.
