Kaikissa sivistysmaissa harjoitetaan perhekustannusten tasausta. Suomessa tämä toteutetaan lapsilisiä maksamalla.
Useimmissa muissa maissa myös verotuksessa otetaan huomioon huollettavat lapset, mutta Suomessa on huolellisen harkinnan jälkeen valittu pelkkiin lapsilisiin perustuva malli.
Nykyinen verovapaisiin lapsilisiin perustuva perhekustannusten tasausjärjestelmä on yksinkertainen, oikeudenmukainen ja tehokas siihen tarkoitukseen, mihin se on luotu.
Lapsilisä kohdistuu lapsen elatukseen. Lapsilisällä tasataan toimeentuloeroja lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä, ei yleisiä toimeentuloeroja.
* * *
Olin itse valmistelemassa perhetukitoimikunnan sihteerinä vuonna 1994 toteutettua perhetuen kokonaisuudistusta. Perusteellisten selvitysten jälkeen tuolloin todettiin, että verovapaisiin lapsilisiin perustuva malli on paras vaihtoehto kehittää perhetukea.
Perhetukiuudistuksessa poistettiinkin tuloverotuksesta lapsiin perustuvat vähennykset. Vastikkeeksi korotettiin verovapaita lapsilisiä.
Lapsilisä on samansuuruinen kaikille, kun taas tuloista tehtävästä verovähennyksestä hyöty lankeaa niille, joilla on tuloja mistä vähentää.
Tämän takia lapsilisiä on yleensä pidetty sosiaalisesti oikeudenmukaisempana tapana jakaa lapsen elatukseen kohdistuvaa tukea kuin verovähennyksiä.
* * *
Lapsilisien ja muiden tulonsiirtojen veronalaisuutta pohdittiin myös uudelleen vuonna 2009 sosiaaliturvan uudistamista selvittäneessä sata-komiteassa. Toimin puheenjohtajana komitean rahoitus- ja kannustavuusjaostossa, jonka tehtäviin tämän asian selvittely kuului.
Tuolloin lapsilisien verottamiselle ei löydetty mitään kestäviä perusteita. Komitea päätyikin yksimielisesti suosittamaan lapsilisän säilyttämistä nykyiseen tapaan verovapaana.
Tuloverotus on henkilökohtaista, kun taas lapsilisä kohdistuu lapsen elatukseen ja siten koko lapsiperheeseen. Jos lapsilisä veronalaistettaisiin, riippuisi lapsilisästä käteen jäävä tulo ratkaisevasti muun muassa siitä, miten tulot jakautuvat lapsen vanhempien kesken. Lisäksi lapsilisä voidaan maksaa myös muulle kuin lapsen vanhemmalle.
Käytännössä lapsilisien verollepano rankaisisi helposti niitä lapsiperheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä ja se olisi epäedullinen myös työssäkäyville yksinhuoltajille.
Lapsilisillä huolehditaan yhteiskunnan aiheelliseksi katsomasta perhekustannusten tasauksesta lapsiperheiden ja lapsettomien perheiden välillä. Lapsilisä on tarkoitettu kattamaan lapsista aiheutuvia lisäkustannuksia. Tällaisen tulonsiirron tulee olla yhtä suuri kaikille, kuten muidenkin kulukorvausten.
Kotitalouksien välisten yleisten toimeentuloerojen tasaus ei ole lapsilisien tehtävä, vaan siitä huolehtivat progressiivinen tuloverotus ja tuloharkintainen sosiaaliturva. Lapsilisien veronalaistaminen lisäisi moninkertaista ja päällekkäistä tulontasausta, joka syventäisi entisestään kannustinloukkuja.
* * *
Hallituksen kehysriihessä esiin pulpahtaneista vaatimuksista verottaa lapsilisiä voi päätellä, että ainakin joillakin poliitikoilla on vastoin kaikkia asiaperusteita halua purkaa jo kaksi vuosikymmentä hyvin palvellut perhetukiuudistus.
Tämä johtaisi väistämättä siihen, että myös lapsivähennysten palauttaminen tuloverotukseen tulisi uudelleen harkittavaksi.
Sosiaalipoliittinen taka-askel olisi varsin yllättävä. Kannattaneeko kellon kääntäminen taaksepäin tässäkään asiassa?
Teemu Lehtinen on Veronmaksajaun Keskusliiton toimitusjohtaja
