”Nyt suutuin. Suutuin niin, että pala nousi kurkkuun ja vedet kihosivat silmäkulmiin.”
Sosiaalinen media nosti tänä vuonna yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen uuden ilmiön, loukkaantumisdraaman ja siihen liittyvän viestinnän.
Siinä kuvio kulkee niin, että haetaan yhteiskunnallisesta keskustelusta – blogeista, twiittauksista, televisioesiintymisistä – joku puheenvuoro, jonka sanoma kärjistetään tai sitten vain tahallaan tai vahingossa ymmärretään väärin.
Loukkaavan puheenvuoron väitettä ei välttämättä lainkaan kiistetä, eikä erityisemmin esitetä vasta-argumentteja tai parempia vaihtoehtoja. Ehkä yleisluontoisesti heitetään, että ”eikö sejase todellakaan tiedä edes, että…”
Sen sijaan otetaan heti käyttöön täysi tunnearsenaali. Puheenvuoro loukkasi minua syvästi, se raivostutti, se itketti, se suututti, se repi minut riekaleiksi.
Tähän tunteeseen on helppo yhtyä ja levittää sitä eteenpäin. Perin harva enää jaksaa paneutua siihen, mitä alkuperäinen sanoja oikeasti lausui, puhumattakaan siitä, mitä tarkoitti. Keskustelu etenee siitä, mitä loukkaantuja itse päätti nähdä. Kun yhdessä suututaan, ei synny erimielisyyksiä siitäkään, millainen olisi kunkin mielestä parempi vaihtoehto tai oikeampi näkemys.
Alkuperäisen lausunnon esittäjä on tässä vaiheessa tosi heikoilla. Jos hän oikoo väärinymmärtäjää, hän selittelee sanojaan. Jos hän pysyy viileästi kannassaan, hän ei ymmärrä tavallisten ihmisten arkea ja syvimpiä tuntoja tai elämän todellisuutta. Hän kuuluu eliittiin ja halveksuu…
Taitava loukkaantumisviestijä on kuin jalkapalloilija, joka vastustajan maalialueelle päästyään pienimmästä hipaisusta lentää korkeassa kaaressa, kiljaisee tuskasta ja jää päätään pidellen ja voihkien kieriskelemaan nurmelle.
Siinäpä sitten vierellä juossut juhanavartiainen tai lauraräty jää huuli pyöreänä miettimään syntyjä syviä, kun erotuomari jo kiikuttaa palloa kohti rangaistuspilkkua.
Alun sitaatti on sosialidemokraattien nuorelta ja lahjakkaalta varapuheenjohtajalta Sanna Marinilta, joka on loukkaantumisviestinnän osaavimpia edustajia ja uranuurtajia Suomessa. Hänellä on vahva yhteiskunnallinen tunnerekisteri ja kyky viestiä siitä näyttävästi eteenpäin.
Marin on jo todennäköinen tuleva kansanedustaja, mutta eduskuntavaalien alla moni muukin varmasti kokeilee siipiään loukkaantumisdraaman nostattajana. Mallia voi suositella erityisesti uusille politiikan julkisuuteen pyrkijöille. Toimittajat seuraavat herkällä korvalla nettiraivon nostattajia ja tie politiikan nousevaksi tähdeksi voi avautua jopa yllättävän nopeasti.
Vauhdikasta vaalivuotta 2015!
Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja
