Suomen talous supistuu kolmatta vuotta peräkkäin. Näkymät ovat taas heikentyneet syksyn edetessä. Tuoreiden suhdanne-ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvu nousee hieman nollan yläpuolelle, mutta monin varauksin. Euroopan kilpailukyky jää heikoksi eikä rakentamisessa näy kunnon käännettä vielä ensi vuonnakaan. Näkymien ylle lankeaa lisäsumua Ukrainan kriisin pitkittymisestä.
Suhdanneherkkänä tunnetun metsäalan näkymät ovat kuitenkin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla), Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) näkemyksen mukaan yleistä suhdannetta myönteisemmät. Näköpiirissä on tasaista tai monessa asiassa jopa loivaa nousua.
Vuonna 2015 metsäteollisuuden tuotannon povataan kasvavan pari prosenttia. Sellun ja kartongin sekä puuteollisuuden vienti kasvaa vähän reippaammin ja keskimääräiset vientihinnat nousevat hieman. Paperin viennin ja vientihintojen lasku tasaantuu parin prosentin vaiheille, kun kapasiteettia on poistunut markkinoilta niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. ETLAn ennusteen mukaan metsäalan kehitysnäkymä on myönteinen myös vuonna 2016.
Kotimaisen puun käyttö kasvaa metsäteollisuuden vanavedessä. Puun tuonnin ei ennusteta lisääntyvän, sillä Venäjän markkinoita vaivaa epävarmuus. Sellun, sahatavaran, vanerin ja kartongin tuotannossa tarvittavaa havupuuta on Suomen metsissä runsaasti, ja sitä myydään aktiivisesti. Kotimaisen puun asema vankistuu niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti uudistuvan metsäbiotalouden raaka-aineena.
Teollisuuden tarpeisiin hakattavan puun määrän ennustetaan nousevan 56 miljoonan kuutiomeriin eli historian toiseksi korkeimpaan lukemaan. Kun puuta hakataan myös energiatuotantoon ja polttopuuksi sekä metsänomistajien omiin tarpeisiin, niin hakkuissa noustaneen ennätystasolle. Metsistä kertyy yksityisten metsänomistajien kukkaroihin tuloja yhteensä liki 1,7 miljardia euroa.
Onko optimismiin perusteita? Kyllä on.
Maailmantalouden rakenteiden muutos tuo metsäalalle haasteita, mutta myös mahdollisuuksia: hyvälle havusahatavaralle on kysyntää muun muassa Aasian kasvumarkkinoilla ja Afrikassa. Pehmopaperin käyttö kasvaa globaalisti. Sen valmistukseen tarvitaan havusellua. Digitalisaatio vie markkinoita painetuilta lehdiltä, mutta e-kauppa lisää kartongin käyttöä. Myös kartongin valmistukseen tarvitaan havusellua. Suomeen kaavaillut uudet investoinnit vahvistavat myönteistä näkymää.
Mitä metsää omistava suomalainen voi tehdä, kun haluaa hyödyntää myönteiset näkymät? Markkinoiden kasvu realisoituu metsänomistajalle tuloksi, kun hän myy puuta. Toki metsien hoito ja käyttö ovat pitkäjänteistä toimintaa. Metsänomistajan kannattaa toimia koko ajan aktiivisesti ja samalla pitkäjänteisesti, vuosien ja kymmenien vuosien aikajänteellä.
Ritva Toivonen on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja
