Metsäteollisuus on vuodesta vuoteen ollut yksi eniten Suomeen investoivista teollisuuden toimialoista. Pullonkauloja jalostusketjusta on poisteltu runsaasti, mutta isot puun käyttöä lisäävät investoinnit ovat kuitenkin antaneet odottaa itseään. Valtavirtana viimeisten kymmenen vuoden aikana valitettavasti on ollut, että metsäteollisuuden tuotantoyksiköitä on suljettu ja puun käyttöä vähennetty. Onneksi puun käytön supistuminen on pääsääntöisesti kohdistunut tuontipuuhun.
Edellisen kerran metsäteollisuuteen tuli merkittävästi lisää puunjalostuskapasiteettia vuonna 1997, kun Raumalle valmistui uusi paperikone. Investointien lisäämisen tarpeen voi hyvin todeta Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedoista, joissa metsäteollisuuden poistot ja arvonalentumiset Suomessa ovat 2000-luvulla olleet miltei kaksi kertaa investointeja suuremmat.
Syitä investoimattomuuteen on varmasti paljon, eikä se ole pelkästään metsäteollisuudessa ongelma, mutta talouskasvun kannalta investoinnit ovat välttämättömiä. Investoinnit eivät synny itsestään, niiden eteen pitää tehdä määrätietoisesti töitä ja uskoa tulevaisuuteen. Lisäksi investoinneista käydään maiden ja jopa eri paikkakuntien välillä kovaa kilpailua. Yhteisöveroon alkuvuonna tehdyn laskun yhtenä tärkeimpänä perusteena on ollut investointien houkutteleminen Suomeen.
Suomella on metsäteollisuuden investointien kannalta monia kilpailuetuja. Puuvaramme ovat runsaat, osaaminen on korkeatasoista ja poliittinen toimintaympäristömme on vakaa ja toimiva. Näiden ylläpitämiseksi pitää kuitenkin jatkuvasti tehdä töitä. Taloustilanteen ankeudesta huolimatta Suomessa toimiva sellu- ja kartonkiteollisuus on ollut viime vuosina hyvin kannattavaa. Lisäksi puutuoteteollisuus, sahateollisuus etunenässä, on onnistunut nappaamaan markkinaosuuksia kilpailijamailtamme ja parantamaan kannattavuuttaan.
Metsäteollisuuden kilpailukyvyn paranemiseen on varmasti merkittävästi vaikuttanut erinomaisesti toimiva puukauppa, jonka eteen myös metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet paljon töitä. Puukaupan lisäämisen esteeksi on viime aikoina noussut riittämätön kuitupuun ja sahahakkeen jalostuskapasiteetti, joka on haitannut myös sahateollisuuden tuotannon kasvattamista.
Huhtikuussa metsäteollisuudesta on metsätalouden harjoittajien näkökulmasta kuulunut runsaasti positiivisia uutisia. Viime aikoina ilmoitetut investoinnit lisäävät toteutuessaan puun käyttöä noin kuusi miljoonaa kuutiometriä. UPM aikoo nostaa kaikkien Suomessa toimivien sellutehtaiden kapasiteettia. Ensimmäisessä vaiheessa UPM:n Pietarsaaren ja Kymin tehtaiden yhteenlaskettu puun käyttö kasvaa tämän ja ensi vuoden syksyn aikana yli miljoona kuutiometriä vuodessa.
Varsinaiset investointipommit tipahtivat pääsiäisen jälkeen. Ensiksi Metsä Group ilmoitti suunnittelevansa 1,1 miljardin biotuotetehdasta Äänekoskelle. Tehtaan päätuote on havusellu. Investoinnin valmistuessa vuonna 2017 puun käyttö nousisi Äänekoskella neljällä miljoonalla kuutiometrillä noin 6,5 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
Päivä Metsä Groupin ilmoituksen jälkeen Stora Enso ilmoitti muuttavansa hienopaperikoneen Varkaudessa kartongille. Puun käyttö Varkaudessa kasvaa investoinnin myötä miljoonalla kuutiometrillä nykyisestä.
Sahateollisuuskin on käynnistämässä investointejaan. Keitele Group lisää puun käyttöä Kemijärvellä ja Alajärvellä. Lisäksi Lapuan Sahalla on aikomus nostaa tukin sahausmääriä. Edellä mainittujen lisäksi metsähakkeen käyttöä energian tuotannossa on mahdollista kasvattaa monilla paikkakunnilla.
Edellä mainittujen investointien arvo on noin 1,7 miljardia euroa. Ne ovat melkoista dopingia koko suomalaiselle yhteiskunnalle, joka seisoo yhä tukevasti puujalalla.
Investointien myötä puulle syntyvä lisäkysyntä on metsätaloudelle erittäin iloinen uutinen. Puumäärien liikkeelle saaminen metsistä edellyttää aktiivisuutta sekä puun ostajilta että myyjiltä ja puumarkkinoiden toimivuuden kehittämistä edelleen.
