Valtaosalla kotona asuvista iäkkäistä on hyvät elinolot ja riittävä toimeentulo. He ovat tyytyväisiä terveyteensä ja kokevat elämänlaatunsa hyväksi, kertoo maanantaina julkaistu THL:n raportti Suomalaisten hyvinvointi 2014.
Sitkeä myytti väittää, että vanhukset ovat yksinäisiä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että yksinäisyys ei ole yleistynyt. Vanhukset eivät pääsääntöisesti ole yksinäisiä.
Totta on toki se, että yksinäisyyden kokeminen yleistyy, kun ikävuosia kertyy yli 80. Yli 85-vuotiaista miehistä vajaa viidesosa on hyvin yksinäisiä. Naisista 40 prosenttia tuntee itsensä joskus yksinäisiksi.
Tiukassa istuu sekin myytti, jonka mukaan yksinasuvat vanhukset ovat yksinäisiä. Yksinäisyys ja yksin asuminen jopa samaistetaan usein toisiinsa. Valtaosa yksinään asuvista ikäihmisistä ei ollut tuntenut itseään lainkaan yksinäisiksi. Yksin asuminen lisäsi kuitenkin erityisesti 80 vuotta täyttäneiden miesten yksinäisyyttä.
Useimmat 80 vuotta täyttäneistä kokevat elämänlaatunsa hyväksi ja nauttivat elämästä. ”Sosiaalinen hyvinvointi ja ihmissuhteet säilyvät hyvinä etenkin naisilla, joilla myös psyykkinen hyvinvointi jopa paranee iän myötä”, THL:n ylijohtaja Marja Vaarama kertoo. Vanhuus ei tutkimuksen mukaan näytä lainkaan niin kurjalta ja ilottomalta elämänvaiheelta kuin kielteinen käsitys vanhuudesta antaa ymmärtää.
Noin viidesosalla ikäihmisistä on kuitenkin paljon ongelmia, kun huono terveys ja toimintakyky, kipu, yksinäisyys ja köyhyys sekä riittämätön avun saanti kasautuvat samoille ihmisille.
Varjoja vanhusten arkeen tuovat vähäiset kotipalvelut ja kotihoito. Vain vajaa viidesosa saa apua julkiselta sektorilta, omat tai puolison lapset tai puoliso ovat yleisin auttaja. ”Omaishoidon varassa olevilla on riski, etteivät he saa tarpeeksi apua.”
Toisaalta arjen askareista yli 80-vuotiaat selviävät melko mukavasti. Yli 80-vuotiaista naisista 88 prosenttia selviää vaikeuksitta henkilökohtaisista toimista, miehillä lukema on 94 prosenttia. Naisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että ruuanlaitto sujuu, miehistä näin kokee 79 prosenttia.
Vanhusten hoivan järjestämisessä päävastuullisina pidetään edelleen kuntaa ja valtiota. Ikäihmisille itselleen julkiset palvelut ovat omaishoitoa mieluisampi vaihtoehto. Tutkimuksen mukaan vanhukset itse eivät halua jäädä omaistensa hoidettaviksi. He ovat valmiita käyttämään omaan hoivaansa myös säästöjään ja omaisuuttaan.
Suomalaisten hyvinvointi 2014 -raportti perustuu keväällä 2013 tehtyyn laajaan kyselytutkimukseen. Tutkimus tehdään neljän vuoden välein vaalikauden päätteeksi.
Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja
