Sijoitusmarkkinoilla jännitetään Ukrainan kriisiä ja siitä seuraavaa taloudellista sodankäyntiä. Vienti Venäjälle on Suomelle edelleen erittäin tärkeää, vaikka Aasia on onneksi noussut viime vuosina isoksi tukijalaksi vientiin.
Hallitus kokoontuu kohtapuoliin uudella kokoonpanolla budjettiriiheen. Tämän hetken tietojen mukaan uutta velkaa aiotaan ensi vuonna ottaa 4 miljardia euroa. Siis 4 000 000 000 euroa.
Suomen koko väestöstä noin 45 prosenttia käy töissä. Loppu 55 prosenttia on lapsia, eläkkeellä, opiskelee, on työtön, muutoin vain työvoiman ulkopuolella tai on armeijassa/siviilipalveluksessa. Erilaisia elämänvaiheita.
Jos katsotaan Suomen 15–64-vuotiaita, on tästä porukasta töissä keskimäärin 68 prosenttia. Osa opiskelee, osa on eläkkeellä ja osa työttömänä tai ei hae töitä. Saksassa vastaava luku on 77 prosenttia ja Ruotsissa 79. Luvut ovat tuoreimpia, jotka löysin. Miljoonasta työikäisestä on Suomessa siis töissä 680 000 ja Ruotsissa 790 000 henkeä. Tämä erotus tarkoittaa isoa määrää verotuloja – ja toisaalta kustannuksia.
Tästä ongelmasta on puhuttu paljon. Ja siitä pitäisi puhua vielä enemmän. Kireän verotuksen Suomi, jossa työvoimasta liian harva käy töissä, on ongelmistamme konkreettisin. Näin pieni työssäkäyvä väestö ei millään pysty pitämään yllä niitä rakenteita, joita verotuloilla pitäisi rahoittaa. Vaihtoehtona on lisätä työssäkäyvien määrää tai puuttua rakenteisiin. Suomen velkaantumisnäkymät huomioiden on pakko tehdä molempia.
Paljon puhutaan Suomen vientiteollisuudesta ja sen menestymisestä. Pitääkin puhua. Työllisyyden ja yhteiskunnan kestävyyden näkökulmasta myös palvelusektorin työllistäminen olisi kuitenkin tärkeää.
Kolikon toisena puolena on kuluttajina saamamme palvelu. Nykyisin yllättävän usein ostaminen on lähes mahdotonta, kun myyjää ei ole mailla eikä halmeilla tai yhdestä myyjästä lähes taistellaan liikkeessä. Hankalinta on kangaspalan ostaminen – kauppiaat kun eivät katso hyvällä itsekseen saksien kanssa heiluvaa asiakasta.
Palveluja on siirretty nettiin. Netistä ostaminen uhkaa kivijalkakauppaa, mutta yhä useammin on pakko ostaa netistä, kun palvelua ei ole tai tuotteita ei ole oikeanlaisina saatavilla.
Työllisyysasteen nosto ja samanaikainen julkisen talouden koon sopeuttamien realiteetteihin ovat nyt keskeisimmät prioriteetit, jos Suomi Oy halutaan pelastaa. Sillan rakentaminen kauniille maaseudulle ei tässä urakassa auta, vaan työnteko on saatava kannattavaksi ja motivoiduksi – kaikissa tuloluokissa.
Kirsi Hokka on johtaja eQ Varainhoito Oy:ssä
