80 miljardia euroa kotitalouksien pankkitileillä. Summa puhuttaa rahoitusmarkkinoiden ammattilaisia, poliittisia päättäjiä ja mediaa. Toimittaja Marko Erola (HS 6.12.2014) tarkasteli asiaa kotitalouksien näkökulmasta. Jatketaan analyysia hieman. Onko 80 miljardia talletuksia reilulle viidelle miljoonalle suomalaiselle liian vähän, sopivasti vai liikaa?
Ajatellaan maalaisjärjellä. Suomalaisen keskipalkka on reilu 3 000 euroa kuukaudessa. Martat suosittelevat parin kuukauden turvapuskuria pidettäväksi pankkitilillä. Järkevää. Oletetaan siis, että jokaisella suomalaisella olisi hyvä olla tilillään välittömästi palkanmaksun jälkeen keskimäärin 10 000 euroa.
Oletus, että kaikilla olisi tuo summa tileillään, on erittäin runsaskätinen. Suomalaisista puolet on eläkeläisiä tai lapsia. Mutta oletetaan silti, että meitä olisi pyöreästi viisi miljoonaa ihmistä, joilla kullakin olisi 10 000 euroa tilillä. Tästä saadaan yhteensä 50 miljardia euroa. Tämä summa suomalaisilla pitäisi olla talletustileillä. 80 miljardin talletuksissa on 30 miljardia liikaa.
Erola kertoo, että lokakuussa runsaat 13 miljardia euroa oli määräaikaistalletuksia. Tämä summa oli tarkoituksella laitettu pankkitilille jemmaan. Talletuksen tehnyt oli suunnitellusti sijoittanut pankkitalletukseen ja todennäköisesti varmistanut, että saa talletukselleen jotakin korkoa. Kolmestakymmenestä miljardista lähes puolet oli tarkoituksella talletuksissa. Toinen puoli eli reilu 15 miljardia on kuitenkin kotitalouksienkin näkökulmasta ekstraa.
Erola pohtii, että 80 miljardista puhutaan, koska halutaan saada ihmiset siirtämään rahansa osakemarkkinoille. Aivan oikein. Ei kuitenkaan koko 80 miljardia vaan osan siitä, jota tässä esimerkissä edustaa äsken laskettu 15 miljardia.
Vaihdetaan hetkeksi näkökulmaa ja katsotaan asiaa kotimaisten kasvuyritysten kannalta. Olisiko niillä käyttöä kotitalouksien miljardeille? Onko 15 miljardia vähän vai paljon rahoitusmarkkinoilla?
Rahoitusmarkkinoiden keskiössä on pörssi. Suhteutetaan 15 miljardia suurten omistajien pörssisalkkuihin. Valtion pörssiomistukset ovat hieman suuremmat kuin 15 miljardia, eläkeyhtiöiden yhteenlasketut pörssiomistukset puolestaan kalpenevat tälle summalle. Kyse on siis erittäin merkittävästi summasta.
Valtiota on tarjottu lisääntyvissä määrin yritysten omistajan ja rahoittajan rooliin. Kun valtio rahoittaa, kotitalouksilta kerätään pitkällä tähtäimellä enemmän veroja, jotka keskitetysti sijoitetaan. Kotitalouksien kannalta olisi järkevämpää toimia itse suoraan rahoittajina. Näin verotaakkaa voitaisiin keventää ja kotitaloudet saisivat samalla parempaa tuottoa varallisuudelleen.
Markkinoiden kannalta kotitalouksien aktivoituminen osakemarkkinoilla olisi toivottavaa. Markkinapaikka, jossa on satojatuhansia tai miljoonia sijoittajia, on aina parempi kuin sellainen, jossa sijoittajia on yksi.
Sari Lounasmeri on Pörssisäätiön toimitusjohtaja
