Suomalaiset maksavat laskunsa ajoissa, suunnittelevat talouttaan ja tietävät, mitä korko tarkoittaa ja miten se lasketaan. Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset ymmärtävät talousasioita hyvin.
Osaaminen on kuitenkin jakautunut epätasaisesti. Nuoret, ikääntyneet ja pienituloiset hallitsevat talouskuviot huonommin, kun taas korkeasti koulutetuilla, suurituloisilla ja yrittäjillä ovat talousasiat hyvin hallussa. Miehet tuntevat talousasiat naisia paremmin, mutta naisilla on vähemmän taloudellisia ongelmia. Omien varojen budjetointi on tyypillisempää naisille.
Suomalaisten taloustietämystä on selvitetty Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmin ja Tampereen yliopiston vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskasen tutkimuksessa. Siinä verrataan suomalaista talousosaamista OECD:n aiemmin koordinoimiin tutkimuksiin. Kalmi ja Ruuskanen selvittivät myös vastaajien vakuutustietämystä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset vastaavat taloudellista tietämystä mittaaviin kysymyksiin (esim. koron määrittely ja laskeminen) useammin oikein kuin vastaajat muissa maissa. Toisaalta joissakin kysymyksissä, kuten inflaation määrittelyssä, menestyimme heikommin. Myös taloudellinen käyttäytyminen, kuten laskujen ajallaan maksaminen ja talouden suunnittelu ovat Suomessa hyvällä tolalla muihin maihin verrattuna. Toisaalta vain reilu neljännes suomalaisista sanoo tekevänsä budjetin.
”Suomalaiset ovat säästäväisiä. Peräti kolme vastaajaa neljästä sanoo säätävänsä”, Panu Kalmi sanoo.
Taloudellisissa pulmatilanteissakin suomalaiset toimivat melko fiksusti. ”Jos menot ovat ylittäneet käyttövarat, vastaajista vain 15 prosenttia oli joutunut lainaamaan rahaa selvitäkseen tilanteesta.”
Ongelmat taloudellisessa käyttäytymisessä ja asenteissa selittävät ylivelkaantumista enemmän kuin oma taloudellinen tietämys. Samoin vaikuttaa se, jos kokee oman talousosaamisen huonoksi. Ylivelkaantumisen riski oli suurin, yrittäjillä, miehillä ja pienituloisilla.
”Ylivelkaantuneilla on jopa hieman keskimääräistä korkeampi taloudellinen tietämys kuin muilla. Tähän saattaa vaikuttaa se, että heidän on pakko hankkia tietoa”, Olli-Pekka Ruuskanen pohtii.
Vaikka vakuutus on monimutkainen tuote, neljä viidestä vastaajasta väitti tuntevansa vakuutusturvansa korvauspiirin. Kaksi kolmesta uskoi osaavansa verrata eri vakuutustuotteiden omaisuuksia ja vakuutusmaksua keskenään sekä ymmärtävänsä vakuutusehtojen sisällön. Korrelaatio oman käsityksen ja vakuutustietämyksen välillä oli myös verrattain korkea. Lähes puolet vastanneista ilmoitti vertailevansa vakuutustuotteita.
Kun vakuutustietämystä verrattiin yleiseen taloudelliseen tietämykseen, samat vastaajat ymmärsivät hyvin talousasioita ja tunsivat vakuutukset.
”Tulokset kuitenkin kumosivat ennakko-oletuksemme, sillä vastaajien keskimääräinen vakuutustietämys oli hyvin korkealla tasolla. Kuvaavaa on, että yli 80 prosentilla oli enemmän kuin puolet oikeita vastauksia”, professori Ruuskanen sanoo.
Vaikka taloudellinen tietämys on Suomessa koko lailla kohdillaan, se ei korreloi käyttäytymisen kanssa, sillä taloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttavat ennen kaikkea taloudelliset asenteet. Ongelmia ei ratkota pelkästään tiedolliseen sisältöön keskittyvällä koulutuksella. Asennemuokkaus ja talousalkeiden opettelu alkaa jo kotona, kun lapsi pudottelee ensimmäisiä kolikoitaan säästöpossuun.
Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja
Taloudellinen lukutaito Suomessa -haastattelututkimus on tehty vuoden 2014 aikana noin 1 500 kuluttajalle. Tutkimusta ovat johtaneet Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi ja Tampereen yliopiston vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen. Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, FINE, OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö, Liikesivistysrahasto, Vaasan Aktia-säätiö, ja Pörssisäätiö.
