Helmikuu 1997: “Kuluneen vuoden sää on ollut keskimääräisesti ottaen varsin normaali. Vuoden sademäärä koko maassa on pitkän ajan keskiarvoon verrattuna ollut noin 0,3 prosenttia korkeampi. Lämpötilat ovat olleet pitkän ajan keskiarvon mukaisia.”
Kuullostaa kovin tutulta säätieteilijän vuosikatsaukselta, joka sopii mihin vuoteen tahansa? Ja toden totta. Keskimääräisesti ja kaukaa katsoen muutokset ja tapahtumat näyttävät jäävän kovin vähäisiksi. Auringon näkökulmasta lämpötila maan pinnalla ei vaihtele ollenkaan.
Sen sijaan sammakkoperspektiivistä alkaa jo havaita monenmoisia tapahtumia ja muutoksia. Tammikuun helleaalto ei enää tasapainota ja keskiarvoista kesäkuun pakkasia.
***
Yhä laajemmalle on levinnyt ymmärrys siitä, että veronkevennyksillä yleensä ja palkkaveron kevennyksillä aivan erityisesti on työllisyyden kannalta isoja vaikutuksia. Samoin on yhä laajemmalle levinnyt tietoisuus siitä, että verotuksen rakenne vaikuttaa työllisyyteen.
Ei siis ole yhdentekevää, napataanko veromarkka työstä ja työllistämisestä vai jollakin muulla perusteella. Se vaikuttaa työn kilpailukykyyn. Siihen, kannattaako yrityksen tai kotitalouden ostaa ihmisen työtä vai jotakin aivan muuta.
Erityisesti palveluala on koko ajan mitä ankarimman kilpailutilanteen alla. Ostanko palkasta liikenevillä markoilla tänään ravintolapalveluja vai kenties japanilaisen sähkökojeen? Verotuksen rakenne vaikuttaa ratkaisevasti näiden hintasuhteeseen.
***
Tämä ajattelu on iskenyt kiitettävästi läpi alkuvuonna puhuttaneissa Rauno Saaren ja Seppo Leppäsen porukoiden pohdinnoissa. Silti aina jostakin tieteellisestä norsunluutornista joku kuuluttaa, että verotuksella ja varsinkaan verojen keruutavalla ei ole mitään merkitystä. Vain ja ainoastaan bruttokansantuotteen kasvu voi... ja niin edelleen.
Ja ovathan veroratkaisut kovin mitättömiä, jos niitä tarkastelee auringon näkökulmasta. Jos keskimääräisesti ottaen muutokset ovat vain jonkun prosenttiyksikön suuruisia, niin mitä merkitystä sillä voi olla 379 000 ihmisen työttömyyden kannalta?
Sammakkoperspektiivistä keskimääräinen prosenttikin voi olla jo vuoren korkuinen. Puhumattakaan useammasta prosentista. Nimittäin keskiarvoihmisiä kompastelee vain tilastojen numeroryteiköissä. Elävässä elämässä heitä ei näy.
Elävien yksilöiden kohdalla muutokset voivat olla kymmenkertaisia keskiarvoon verrattuna, suuntaan tai toiseen. Se vaikuttaa jo valintoihin monessakin kohdassa. Ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeimpiä valintoja kulutuksesta, investoinneista ja työllistämisestä tekevät juuri yksittäiset ihmiset ja yritykset.
Siinä eivät keskiarvot paljoa vaikuta. Kyllä sammakko tietää!
***
“Keskimääräisesti ottaen olen ollut viime ajat lähes selvin päin, totesi lähiökapakan filosofi tuopinreunaa pureskellen. Iltaa kohden humalatila pyrkii usein nousemaan, mutta vastaavasti iltapäivisin laskee jopa lähelle nollaa. Paitsi viikonloppuisin.”
Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja. Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Taloustaito-lehdessä helmikuussa 1997. Tekstin vanhenemisen tunnistaa mm. siitä, että siinä puhutaan japanilaisesta sähkökojeesta.
