Mediassa spekuloidaan, että Talvivaaran osakkeesta saattaisi sittenkin saada jotain, mikäli jostain löytyisi sopiva ostaja Talvivaara Sotkamon liiketoiminnalle. Talvivaara konsernilla on kuitenkin velkaa 1 138 miljoonaa euroa josta 482 pörssilistatussa emossa. Toiminnan jatkuessa valtio vaatinee, että uuden omistajan olisi lisäksi sitouduttava kattamaan ympäristöhaitoista syntyvät, satojen miljoonien eurojen kulut.
Mikäli Talvivaara Sotkamon liiketoiminta myydään ulkopuoliselle, konkurssipesä tuskin saa liiketoiminnan myynnistä sellaisen määrän euroja, joka toisi pörssiyhtiö Talvivaaralle summan, joka kattaisi myös sen velat ja jättäisi vielä jotain osakkeenomistajien jaettavaksi.
Paras vaihtoehto liennee Pekka Perän tavoitte saada emo rahoitettua ostaakseen Sotkamon liiketoimen uuteen tyttäreen. Siinäkin tapauksessa nykyiset osake-omistukset kuitenkin vesittynevät arvottomiksi.
Konkurssi
Yrityksen ajautuessa toimivasta yrityksestä, mahdollisen saneerauksen jälkeen selvitystilaan, eli käräjäoikeuden päättämään konkurssiin*, yhtiön omistajilta ja johdolta loppuu toimintavalta, joka välittömästi siirtyy konkurssipesänhoitajalle. Näin on käynyt Talvivaara konsernin varsinaiselle kaivosyhtiölle, Talvivaara Sotkamolle.
Konkurssipesänhoitajan kaksi tehtävää
Konkurssipesänhoitajalla on kaksi tehtävää: 1) maksimoida konkurssipesän realisoitava markkina-arvo ja 2) selvittää eri sidosryhmien nokkimisjärjestys konkurssipesässä oleviin, aivan liian pieniin varoihin.
Pesänhoitaja pyrkii maksimoimaan konkurssipesän myynti-arvon keinolla millä hyvänsä. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoiminnan tai sen käytössä olevien omaisuuserien myyntiä, osissa tai kokonaan.
Parhaimmassa tapauksessa toimivalle liiketoiminalle (”going concern”) löytyy ostaja. Sellaisesta saa parhaimman hinnan. Pahimmassa tapauksessa yritys myydään osissa kuormureineen, lapioineen kaikkineen.
Konkurssipesän varojenjako
Myynnistä saadut varat menevät konkurssipesään, jossa ne jaetaan asianomaisten kesken. Asianomaisia ovat kaikki, joilla on saatavia konkurssiin menneeltä yhtiöltä, kuten esimerkiksi yritystä rahoittaneet osapuolet (alihankkijat, velkojat ja osakkeenomistajat).
Konkurssissa osakkeenomistajat (eli Talvivaara Sotkamon tapauksessa lähinnä pörssiyhtiö Talvivaara) pääsevät apajille viimeisinä, velkojien jälkeen. Velkojien nokkimisjärjestystä sanelee muun muassa velkakirjoissa listatut ehdot. Järjestys on merkityksellinen, koska konkurssipesästä ei tavallisesti riitä jaettavaa edes kaikille velkojille.
Yleensä vain kaikista vakuudellisimpien lainojen (”senior loan”) omistajat saavat osan saatavistaan takaisin. Muut, kuten alihankkijat, sähköyhtiöt ja palkansaajat, osakeomistajista puhumattakaan, eivät saa mitään.
Vaikka Talvivaara Sotkamon 1 308 miljoonan lainoista 652 on emolle, Sotkamon liiketoiminnan myyntihinnan on ylitettävä 820 miljoonaa euroa ennen kuin myös pörssiyhtiön 482 miljoonan lainat on maksettu ja osakkeenomistajat saisivat jotain.
Velkojat avainasemassa
Pörssiyhtiö Talvivaaran ollessa vielä saneerauksessa on sinänsä mahdollista, että sen velkojat keskenään sopivat merkittävistä saatavien leikkauksista. Uusi osakepääoma vaatii usein velkojilta rajuja leikkauksia. Joskus velkojat saattavat jopa ryhtyä rahoittamaan yritystä uusilla lainoilla, jos he näin saavat osan vanhoista saatavistaan pelastettua.
Velkojat eivät kuitenkaan hyvää hyvyyttään leikkaa omia saataviaan, jotta vanhat osakkeenomistajat saisivat jotain.
Pekka Perän oljenkorsi
Pekka Perän puheet emoyhtiön pelastamisesta, joka samalla tarkoittaisi nykyisten velkojen osittaista säilymistä, on kunniallista, mutta kalliimpaa kuin teollisen kiplailijan ”rusinat pullasta” -vaihtoehto.
Mikäli ulkopuolinen osapuoli ostaa pelkän liiketoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä vasta perustettavaan uuteen yhtiöön, ostaja joutunee sitoutumaan ympäristövaikutusten hoitoon ja maksamaan jotain itse liiketoiminnasta.
Talvivaaran pelastusoperaatio pörssiyhtiön kautta, vaatisi edellisen lisäksi vielä emonkin velkojen ratkaisemista 481,9 miljoonan euron edestä. Vanhat rahoittajat saattavat mahdollisesti tähän ryhtyä, uusi teollinen ostaja ei.
Ostajan markkina
Siinäkin tapauksessa, että Talvivaaran pörssiyhtiö saa uutta pääomaa ja ostaa Sotkamon liiketoiminnan uuteen tyttäreen, vanhojen osakkeenomistajien osuus yhtiöstä vesittyy, koska uusi pääoma haluaa luonnollisesti yhtiöstä syntyvän hyödyn itselleen.
Mikäli ostajaksi osoittautuu pörssiyhtiö Talvivaara, yhtiö voi taas olla mielenkiitoinen sijoituskohde. Nykyistä Talvivaara-osakketta se ei kuitenkaan liuoksesta nosta.
Martin Paasi on Nordnetin talousvalmentaja
HUOM! Alkuperäistä tekstiä on päivitetty 1.12.2014.
*Tavallisen konkurssin lisäksi on myös olemassa niin sanottu julkisselvitys. Siinä valtio varmistaa toiminnan jatkumisen, sitoutumalla kattamaan jatkamisesta syntyvät kulut, joita pesän varat eivät riitä kattamaan. Liiketoiminnan jatkaminen voi olla yhteiskunnallisesti tärkeää, esimerkiksi ympäristövahinkojen minimoimiseksi kuten nyt Talvivaaran tapauksessa.
Talvivaaran konkurssipesänhoitaja on tänään (28.11.2014) Espoon käräjäoikeudelle esittänyt, että Talvivaaran konkurssista tehdään julkisselvitys. Syy on muun muassa se, että konkurssipesään kuuluvalla kaivosalueella on varastoituna miljoonia kuutiometrejä jätevesiä. Ympäristöturvallisuuden kannalta välttämättömät kulut ylittävät konkurssipesän tulot usealla miljoonalla eurolla kuukausittain.
** Talvivaaran tapauksessa merkittävä asia on myös se, että sen toimintaa jatketaan valtion voimin vielä pitkään. Näin Talvivaaran suoraan sekä välillisesti työllistämästä noin 1500 työntekijästä noin puolelle riittää töitä vielä vuosiksi.
