Menevätkö yksityinen ja veroilla rahoitettu kohta sekaisin? Näin kysyy hämmentynyt kansa, kun julkisella rahalla pystytetään Guggenheimia ja Yle-verolla pyöritetään ties mitä verkkopalvelua. Samaan aikaan Valtion taidemuseosta tulee säätiö ja kansalaiset vauhdittavat keräyksellä uutta lastensairaalaa.
Asiassa on kaksi puolta.
Sen suhteen on aina syytä olla tarkkana, ettei julkista rahaa valu yksityiseen taskuun. Liika julkinen tuki vääristää kilpailua, tappaa yritteliäisyyttä ja henkisesti laiskistaa niitä, jotka tukea saavat. Ei ole yleensä myöskään tervettä, jos julkinen laitos porskuttaa verorahoilla kilpailemassa yksityisten palvelujen kanssa.
Entä toinen puoli, uhkaako yksityinen hyväntekeväisyys julkisia palveluita? Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiteytti asian valtiopäivien avajaispuheessaan näin:
”On ollut huolestumista, kiivastakin, siitä, että vapaaehtoistoiminta ja julkinen palvelu olisivat jotenkin vastakkain. Eihän asia niin voi olla.
En usko, että yksikään vapaaehtoistoimija haluaisi valloittaa julkisen sektorin tehtäviä; yhtä vähän uskon, että julkinen sektori hamuaisi seura- tai järjestötoimintaa itselleen. Molemmilla on tarpeeksi tehtävää.
…En usko, että verokantaa olisi koskaan alennettu tai tultaisiin alentamaan sen vuoksi, että ihmiset näköjään osallistuvat verojen maksun ohella myös antamalla lahjoituksia. Enkä usko, että verojen korotuskaan onnistuisi sillä perusteella, että otetaanpa lahjoitusvara yhteiseen käyttöön. Kyllä lahjoitus on pois vain antajaltaan.”
*** Siinä tuo konkretisoitiin oivalla tavalla. Kannattaa lukea ajatuksella toiseenkin kertaan. Otetaan vielä rautalangan kanssa.
Onko kukaan missään milloinkaan kuullut veronkevennysten perusteluna sellaista, että ”vähempikin vero hyvin riittää, kun näyttää nämä hommat hoituvan niin hyvin hyväntekeväisyyskeräyksilläkin..?”
Tai sitten tuo toinen puoli. Onko raivokkainkaan verojen rakastaja koskaan keksinyt perustella verojen kiristämistä sillä, että ”korotetaanpa vähän veroprosentteja, kun ihmiset jo pitävät huolta toisistaan ja näyttää olevan varaa lahjoittaa kehitysapuunkin..?”
***
Siksi en olisi tästä millään tavalla huolissani. Jos julkiset palvelut ajautuvat rempalleen, se johtuu aivan varmasti ihan muusta kuin siitä, että ihmiset kantavat huolta toisistaan, tekevät vapaaehtoistyötä ja ovat valmiita tekemään lahjoituksia.
Vapaaehtoinen panos tulee sen päälle, mitä maksamme veroina, ei sen sijaan. Kuten Niinistö sanoi, lahjoitus on pois vain antajaltaan, ei yhteisestä pussista.
Tämän ymmärtäminen on erityisen tärkeää aikana, jolloin keskustellaan paljon ihmisten ja yritysten moraalista ja valmiudesta ajatella myös yhteistä hyvää eikä aina vain omaa etuaan.
Kun ihmiset ja yhteisöt siis oikeasti osoittavat paljon peräänkuulutettua moraaliaan tekemällä työtä, osallistumalla, näkemällä vaivaa ja lahjoittamalla rahaa ihan vapaaehtoisesti, ei pitäisi heti arhinmäkinä rientää kitisemään, että ”väärin avustettu!”
>> Taloustaito
