veronmaksajat.fi

Verotusta kehitysyhteistyöhön?

Antti Marttinen

Toimiva verojärjestelmä on vakaan ja kehittyvän yhteiskunnan tukipylväs.

Hyvin toimiva verojärjestelmä koetaan oikeudenmukaiseksi. Siinä veroprosentit ovat kohtuullisia ja veropohja on laaja.

Hyvä verojärjestelmä on tehokas. Verotuotot eivät hukkaannu verojen keräämisen kustannuksiin. Tässä suhteessa suomalainen järjestelmä on nykyisin varsin toimiva – ainakin siihen asti, kun liikenteen veroja ryhdytään keräämään järjettömän kalliin satelliittiseurannan varassa.

Tehokkaan verotuksen pitäisi myös tarkoittaa, että siihen liittyvä byrokratia ei liikaa rasita kansalaisia ja yrityksiä.

Hyvään verotukseen liittyy yksinkertaisuus. Vaikka joidenkin verojen määrä voi perustua verottajan monimutkaiseen laskutoimitukseen, lopputuloksen pitäisi silti olla tavallisella kaupunkilaisjärjellä hahmotettavissa.

Sitä, mitä ei ymmärretä, ei helposti koeta myöskään oikeudenmukaiseksi. Muilta osin oikeudenmukaisuus on aina yhteiskunnallinen kompromissi. Oikeudenmukaisuutta voi tarkastella monesta kulmasta, eikä millään puolueella tai sosiaalisen median peukutusryhmällä ole yksinoikeutta oikeudenmukaisuuden määritelmään.

Kohtuullisuus sekä laaja ja pitävä veropohja ovat toinen toisensa edellytyksiä. Verottamalla laajasti saadaan riittävät verotuotot ilman, että veroprosentit nousevat kohtuuttomiksi. Kohtuulliset veroprosentit taas ovat paras tae sille, että houkutus verojen kiertämiseen ja kiertämisestä saatava hyöty pysyvät alhaisina.   

Nämä verotuksen perusasiat eivät läheskään kaikkialla maailmassa ole itsestäänselvyyksiä. Monessa maassa ollaan verottavinaan ja maksavinaan veroja.

Viime aikoina myös Suomen kehitysyhteistyön piirissä on verotukseen liittyvät tekijät nostettu esiin. Tämä on oikein terve suuntaus.

Mitä huonompi verojärjestelmä yhteistyökumppanilla on, sitä varmemmin apu uppoaa korruptioon ja byrokratiaan. Ehkä Suomella olisi tarjota osana kehitysyhteistyötä jopa verotuksen asiantuntemusta? Toki muistaen, että suomalainen malli ei ole sellaisenaan sovellettavissa muualla.

Yksi nyrkkisääntö voisi olla ohjenuorana. Aina, kun verotuksessa jotenkin pystytään palkitsemaan rehellisyydestä, järjestelmä toimii paremmin. Kotitalousvähennys on Suomessa parhaita esimerkkejä veroratkaisusta, joka myönteisellä tavalla ehkäisee harmaata taloutta.

Toimiva verotus tukee myös kansainvälistä oikeudenmukaisuutta. Jos jokin maa ei pysty mitenkään verottamaan alueellaan toimivia kansainvälisiä yrityksiä, myös mahdollinen tuki valuu helposti näiden pussiin eikä hyödytä maan omia kansalaisia.

Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja

Kirjoittajasta

Antti Marttinen

Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa @AnttiMarttinen Twitterissä.

Blogeissa