Markkinoiden neuroosien keskiössä on Fedin johtaja Janet Yellen. Hän sympatisoi kuitenkin visusti Main Streetiä Wall Streetin sijaan.
Fed kokousti ennätysten sumassa: maailman johtava osakeindeksi S&P 500 takoi uusia huippuja ja pelkobarometrina tunnettu volatiliteetti-indeksi VIX matelee historiallisilla pohjilla. Velkakirjojen korot ovat niin aneemisia, että Ruandakin lainasi alle 7 prosentilla.
Markkinoiden neuroosien keskipisteessä on Yhdysvaltojen keskuspankki Fed. Markkinat pelkäävät, että Fedin vetäjä Janet Yellen on jäämässä junasta pitäessään rahapolitiikan ultra- löysänä. Eli nykyisten makrospeksien vallitessa – inflaatio 2 % ja työttömyys 6,3 % – Fed on historiallisesti aloittanut rahapoliittisen kiristyksen. Markkinoilla ajatellaan, että Fed, virheen huomattuaan, kiristää rahapolitiikkaa liian nopeasti nitistäen heiveröisen talouskasvun.
Voisi kuvitella, että moinen väite on absurdi. Fedissä työskentelee armeija parhaissa akateemisissa kehdoissa kasvatettuja taloustieteilijöitä. He ovat niitä, joiden päät eivät olleet tarpeeksi pilvissä luomaan uraa yliopistotutkijana tai niitä, jotka eivät olleet tarpeeksi ahneita hakeutuakseen töihin investointipankkeihin. Semper fi. (Aina uskollinen)
Fed on pahasti jakautunut rahapoliittisen kiristyksen suhteen. Perusasetelma ja tavoite ovat kaikille osapuolille selviä. Karrikoiden keskuspankin tulee painaa rahaa, kunnes inflaatio lähtee liikkeelle. Inflaation käynnistymisen jälkeen keskuspankin täytyy imuroida samat rahat ulos järjestelmästä. Korot pidetään siis alhaalla, kunnes taloudessa ei ole enää vajaakapasiteettia.
Perinteinen mitta vajaakapasiteetille on luonnollisesti työttömyys. Tiukemman rahapolitiikan kannattajat viittaavat mm. Alan Kruegerin tutkimuksiin jotka osoittavat inflaation voimistuvan, kun lyhytaikaistyöttömien reservi on koluttu läpi. Mekanismi on yksinkertainen; hintainflaatio lähtee liikkeelle, kun käynnistyy palkkainflaatio, jonka määrittelee lyhytaikaistyöttömien määrän. Pitkäaikaistyöttömät eivät kykene kilpailemaan juuri työttömäksi jääneille, ja siten heidän määrällään ei ole vaikutusta palkkapaineisiin.
Yellenin kyyhkysleiri vetoaa eri tutkimuksiin. Yellen uskoo, että mikäli talouden vajaakapasiteetti olisi tosiaan koluttu läpi, heijastuisi se taloudessa keskiansioiden nousuna eli palkkainflaationa. Yellenin mukaan on turha spekuloida mekanismia, vaan sen sijaan on odotettava näyttöä palkkainflaatiosta. Palkkojen nousuun saakka on parempi pitää rahapolitiikka liian löysänä kuin jälleen vaarantaa talouden elpyminen.
On onnellinen sattuma, että finanssikriisin puhjetessa ruorissa seisoi Ben Bernanke, joka on akateemisella urallaan tutkinut suurta lamaa. Yellenin tausta akatemiassa keskittyi taas työmarkkinoiden kitkojen ja informaatioasymmetrioiden tarkasteluun. Kyseessä on siis tuplavoitto. Voimme odottaa Yellenin olevan allergisempi markkinoiden mussutukselle kuin edeltäjänsä. Hänen fokuksensa tulee olemaan visusti Main Streetilla eikä Wall Streetilla.
Valtiotieteen tohtori Valtteri Ahti on Evli Pankin Markets-yksikön strategi
