Suuresta porusta huolimatta monet ovat kiitelleet pakettia siitä, että vihdoinkin “päätöksiä tehdään”. Tämä on harhakuva: hallituksen tahdonilmauksista on vielä hyvin pitkä matka voimaan astuneiksi lakimuutoksiksi.

UKK-instituutin kehittämä liikuntapiirakka kiteyttää terveysliikunnan suositukset 18–64-vuotiaille. Kestävyyskunto paranee, kun liikkuu useana päivänä viikossa yhteensä ainakin kaksi ja puoli tuntia reippaasti tai tunnin ja vartin rasittavasti. Lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi kehittääainakin kaksi kertaa viikossa.

Suomen eläkepolitiikka on menestystarina. Tutkimus osoittaa, että eläkeikäiset ovat sekä kulutuksella että tuloilla mitattuna paremmin toimeentulevia kuin koskaan aiemmin.

Kansalaisen - tavallisen palkansaajan - kannalta loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi, ensimmäisen sairauspäivän karenssi ja sairauspäivien korvaustasojen heikentäminen, ylityökorvausten puolittaminen, sunnuntaikorvausten pienentäminen ja vuosilomien lyhentäminen ovat erittäin ikäviä asioita. On helppo ymmärtää, että asia ei mene tajuntaan ja esitettyä kokonaisuutta on mahdoton hyväksyä.

Vielä ennen finanssikriisiä hämmästeltiin niin kutsutun pohjoismaisen mallin ylivertaisuutta. Sanottiin, että se on kuin kimalainen: näyttää raskaalta, mutta lentää silti ketterästi. Oma maamme pörhisteli korkealla muiden pohjoismaiden kanssa sekä taloudellista menestystä että inhimillistä hyvinvointia mitattaessa. Sanottiin, että pohjoismaisessa mallissa yhdistyy markkinatalouden dynamiikka ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Eduskuntavaaleissa vankan alustan saanut perusporvarihallitus poikkeaa edellisen vaalikauden verolinjasta lupaamalla pysäyttää kokonaisveroasteen nousun. Se ei toki tarkoita, ettei veromuutoksia olisi luvassa – palkkaverotusta pyritään keventämään, kulutusveroja hieman korotetaan.

Sanayhdistelmä ”liittovaltio ja EU” saa tavallisen mukavan suomalaisen päässä naksahtamaan. Mieleen tulvahtaa sekasortoinen yhdistelmä mielikuvia menetetystä itsenäisyydestä, Brysselin byrokraateista ja venetervan kieltämisestä. Ne, joiden päässä ei naksahda, yrittävät kohteliaasti joko vaihtaa puheenaihetta tai todistella, että ajatus on kiinnostava, mutta aika utopistinen.

Uhka maakuntaverosta eli uuden itsenäisen verottajan lisäämisestä valtion ja kuntien väliin näyttää olevan väistymässä. Sote-uudistusta elokuussa linjannut asiantuntijaryhmä katsoi valtion rahoituksen olevan ensisijainen vaihtoehto uusien itsehallinnollisten sote-alueiden rahoittamisessa. Myös hallituspuolueista viestitetään nyt, että sote-alueiden rahoittaminen valtion toimesta näyttää todennäköiseltä. Näköpiirissä oleva maakuntaveron kaatuminen on hyvä asia.

Espoolaisella Matinkylän terveysasemalla muutettiin viime vuodenvaihteessa työtapoja. Sen tuloksena jonotusaika lääkärin vastaanotolle kutistui parista kuukaudesta reiluun viikkoon. Rahaa ei tullut lisää, ei myöskään työntekijöitä. Työt tehtiin vain toisella tavoin. Tulokset kuitenkin puhuivat puolestaan.

Hallitus lupaa ohjelmassaan investoida korjausvelan lyhentämiseen 600 miljoonaa euroa. Itse kukin on varmaan huomannut, että tarpeeseen tulee. Vaikka infrastruktuurimme on yhä hyvällä tasolla, korjaustarve on suuri.

Viime vuosina listattujen rahastojen (exchange traded fund = ETF) markkina on kasvanut valtavaksi markkinaksi. Syitä ETF:n suosioon ei ole vaikea hakea. Ne tarjoavat helpon, nopean ja kustannustehokkaan tavan ottaa markkinanäkemys jonkin indeksin kehitykseen.

Suomalaisen elämäntapaan kiinteästi liittyvät jokamiehen oikeudet eivät ole mikään maailmanlaajuinen ylellisyys. Vastaavanlaisia luonnossa liikkumisen oikeuksia löytyy lähinnä muista Pohjoismaista pois lukien Tanska, sekä Skotlannista ja Baltiasta.

Yhteiskunnallinen kehitys on globaalisti etenemässä Älykkään teknologian aikakauteen. Ajalle on ominaista älykkäiden teknologioiden globaali läpilyönti, korostunut resurssitehokkuuden etsintä sekä internetin mahdollistama kansalaisyhteiskunnan uusi tuleminen. Aallon ajureina ovat miljardit toisiinsa kytkeytyneet laitteet, 3D-printterit ja ihmisälyä imitoivat superrobotit.

Kauppalehden uutispäällikkö Mikko Metsämäki esitti kolumnissaan 13.8. veroa lottovoitoille. Metsämäen mukaan 30 %:n verolla kerättäisiin valtion kassaan 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä lottovoitto on saajalleen verovapaata tuloa ja arpajaisten toimeenpanija suorittaa arpajaisveroa 12 % tuotosta.

Yrityskaupparintaman iso uutinen elokuussa oli nostokonevalmistaja Konecranesin ja sen yhdysvaltalaiskilpailija Terexin yhdistyminen. Syntyvä globaali yritysjätti nousee nosturimarkkinoiden ykköseksi, mutta vielä mielenkiintoisempaa on uuden yhtiön kotipaikka: Suomi.

Sijoittajien pääpäänvaivaksi loppukesän aikana nousseet Kiinan talouden hidastumispelot, joita juanin devalvointi vielä alleviivasi, ovat painaneet eurooppalaisosakkeiden menoa. Kurssikurimus on ja...

Vain vajaa vuosi sitten, syyskuussa 2014, Stubbin hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt pääsivät sopimukseen vuonna 2017 voimaan tulevasta työeläkeuudistuksesta. Hallituksen lakiesitykset ovat vasta tulossa eduskunnan käsiteltäväksi. Tässä uudistuksessa sovittiin eläketurvan ja sen rahoituksen kokonaisuudesta, mm. maksuista, etuuksista ja indekseistä. Runsaat puoli vuotta myöhemmin hallitus uhkaa poiketa edeltäjänsä tekemästä sopimuksesta. Hallitukselta on unohtunut, että eläkepolitiikka on pitkäjänteistä touhua, jossa katsotaan pitkälle tulevaisuuteen.

Yksinkertainen verotus on kaikkien toive, mutta verotus tuntuu muuttuvan aina vain monimutkaisemmaksi. Yksi tekijä verotuksen monimutkaisuudessa ovat erilaiset verovähennykset. Vaikka tuloverotuksen vähennykset osaltaan monimutkaistavat verotusta, ovat ne välttämättömiä.

Suomen talous junnaa paikallaan. Teollisuustuotanto ei kasva, eikä vienti vedä, vastoin toiveitamme. Toivommeko mahdottomia?

Osakkeiden odotettu tuotto on osinkotuoton, tuloskasvun ja arvostuksen muutoksen summa. Osinkotuotto on helppo havaita, mutta tuloskasvun ja arvostuksen muutokset ovat vaikeasti ennustettavia.