Viime vaalikaudella Jyrki Kataisen hallituksella oli muutamia epäonnisia verotushankkeita. Yksi kummallisimmista oli ajatus verovapaiden kilometrikorvausten leikkaamisesta poliittisella päätöksellä. Kilometrikorvauksissahan on kyse siitä, että työnantajan on voitava korvata työntekijälle hänen omaisuutensa käyttämisestä aiheutuvat kustannukset. Tällainen kustannusten korvaaminen ei voi tietenkään olla saajalleen palkkatuloa.

Euroopan komissio antoi Suomelle keskiviikkona 13.5.2015 vakavan varoituksen EU:n julkisen talouden sääntöjen vastaisesta julkisen velan määrästä ja julkistalouden alijäämästä. Suomen tilanne on komission mukaan heikentynyt hälyttävällä tahdilla. Mahdollinen EU:n pakkosopeutus merkitsee Suomen tulevan hallituksen talouspoliittisen liikkumavaran pienenemistä entisestään. Hallitus on tilanteesta tietoinen, yllätyksenä tämä ei kenellekään tullut. Kuten hallituksen muodostaja Juha Sipilä totesi, Suomen tilanne on vakavampi kuin yleisesti ymmärretään.

Vaikuttavuussijoittamisen kulmakivet muodostuvat kolmesta asiasta: Ensinnäkin sijoituksen kohteena on toiminta, jonka tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista hyvää. Toiseksi tavoitteiden toteutumista mitataan konkreettisilla vaikuttavuustavoitteilla. Kolmanneksi sijoitukselle asetetaan taloudelliset tuottotavoitteet ja tuotto lasketaan saavutetun hyödyn pohjalta. Kyse ei siis ole hyväntekeväisyydestä.

Tilastokeskusten tuoreimpien lukujen mukaan työllisyysaste Suomessa on 67 prosenttia ja työttömyys yli 10 prosenttia. Ruotsissa komission kevätennusteen mukaan työllisyysaste on nyt 80 prosenttia. Kannattaisiko luoda perustulo vain työmarkkinoille osallistuvien käyttöön?

Valtakunnallisen pyöräilyviikon pääteemana on tänä vuonna työmatkapyöräily. Kypärä päähan ja baanalle!

Rahapolitiikan synnyttämän likviditeettisuhdanteen seuraaminen on ollut jo lähes seitsemän vuotta paras sijoitusstrategia. Kevyt rahapolitiikka, alenevat korot ja heikentyvä valuutta ovat johtaneet omaisuusarvojen inflaatioon. Tämä pääsääntö toimii edelleen, mutta nyt siihen on tulossa muunnelmia.

hallitusta sorvaavien puolueiden 124 kansanedustajasta peräti 40 on yrittäjätaustaisia. Vaaleissa puhuttiin yrittäjyydestä poikkeuksellisen paljon ja selkeitä lupauksia kuultiin. Hallitusohjelmaa tehdään – ja nyt jää nähtäväksi miten se yrittäjän ääni kuuluu.

Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi alkaa lähestyä loppuaan ja yli 80 prosenttia yhtiöistä on osavuosikatsauksensa raportoinut. Lukumääräinen tarkastelu osoittaa, että kokonaisuudessaan tuloskausi on tarjonnut positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä melko tasapuolisesti.

Sosiologia on tunnistanut useita käyttäytymiseemme vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä. Emme tee päätöksiä riippumatta siitä, miten muut ihmiset käyttäytyvät.

Miten metsätaloudessa voitaisiin saada tuottavuushyppyjä aikaan? Kuinka metsätaloudessa voitaisiin alentaa työllistämisen kynnystä? Kuinka metsätaloudessa omalta osaltaan voitaisiin saada työttömyyden hoitoon käytettävät määrärahat aktivoivimmin? Vai ovatko metsäalan ongelmat ylipäätään yhteiskuntasopimuksessa mainitsemisen arvoisia?

Politiikka on hiipinyt takaisin talouden ja sijoittamisen agendalle, niin asiantuntijapiireissä kuin tavallisten sijoittajien keskuudessa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen politiikkaa on pidetty pitkälti ulkoisena tekijänä, jota ei voi ennustaa eikä siksi kunnolla sisällyttää kannattavuuslaskelmiin. Mutta viimeistään sota Ukrainassa, Euroopassa, on saanut sijoittajat heräämään siihen, että poliittinen analyysi täytyy ottaa pysyväksi osaksi työkalupakkia.

Indeksisijoittaminen vs. aktiivinen salkunhoito on sijoitusalan kestokiistanaihe, joka on aiheuttanut voimakasta mielipiteenvaihtoa myös täällä omassa blogissamme. Ja hyvä niin! Uskon yleisesti, että sijoitustuotteiden markkinoilla on näköpiirissä samanlainen kehitys kuin kypsyvillä teollisuusaloilla: tuotanto eriytyy suurten volyymien edullisiin tuotteisiin ja pienempien volyymien kalliimmalla tuotettuihin erikoistuotteisiin. Kummallakin on oma asiakaskuntansa.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että peukalosääntö on, että pankkien trading-deskien kyky ottaa vastaan riskiä on vain kymmenesosa siitä millä finanssikriisin aikainen markkinaheilunta otettiin vastaan. Kysymys kuuluukin, että ajateltiinko pankkien ja markkinamekanismien sääntelykehikkoa kiristettäessä tätä seikkaa riittävästi? Uskallan esittää että ei.

Osakkeet ovat nyt 20-30 prosenttia pidemmän aikavälin arvostuksia korkeammalla. Kyseessä ei kuitenkaan ole kupla, sillä yritykset tuottavat kohtuullista kassavirtaa osakkeilleen. Jos mitättömän korkotason ottaa mukaan laskelmiin, osakkeet ovat halpoja.

Suomalaiset kotitaloudet ovat perinteisesti vältelleet sijoittamista velkarahalla. Nyt, kun asuntosijoittamisen suosio on noussut ennennäkemättömän suureksi, yhä useammalle näyttää olevan yllättävän luontevaa ottaa suuriakin velkoja sijoitusasunnon (tai -asuntojen) hankkimiseen – kenties oman ison asuntolainan lisäksi.

Tiedättehän, trendikkäässä toimistossa ei enää istuta työtuolissa. Nyt on valttia seisoskelu, ja vauhdikkaimmat jopa kävelevät työpöytänsä ääressä juoksumatolla.

Euroopan keskuspankki on aloittanut määrällisen elvytyksen eli ryhtynyt ostamaan jälkimarkkinoilta euroalueen valtioiden lainoja. Tarkoituksena on laskea niin jäsenvaltioiden kuin yritystenkin joukkolainojen korot mahdollisimman mataliksi.

Metropolihallinto oli yksi lukuisista päättyneen vaalikauden hankkeista, jotka eivät päässeet maaliin asti. Kaatuneen hankkeen tavoitteena oli ratkaista Helsingin seudun rakentamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä kysymyksiä. Arkielämän kannalta ehkä merkittävin ratkaisua vaativa ongelma on asumisen kalleus.

Hallituksenmuodostaja Juha Sipilä tavoittelee yhteiskuntasopimusta. Ajatus kuulostaa hyvältä. Se on sukua Sipilän peräänkuuluttamalle luottamukselle, joka on tulevan hallitustyöskentelyn peruskivi. Kenen kanssa sovittaisiin, ja mitä sovittaisiin, on tosin vielä auki. Tätä Sipilä sondeeraa parhaillaan.

Säästöpankkiiri tulkitsee asuntomarkkinoiden maaliskuun pienen piikin positiiviseksi rekyyliksi viime vuodesta. Osa ihmisistä yksinkertaisesti vaan totesi, että taivas ei tipahtanutkaan niskaan ja elämän pitää jatkua.