Luottamuspääoma ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä kovin suuri. Puolueiden keskinäinen luottamus puhumattakaan kansalaisten luottamuksesta poliitikkoihin ei ole ollut tämän hallituskauden hittituote. Kuntien luottamus valtiota kohtaan on kohtuullisen pieni. Julkisen sektorin henkilöstön luottamus työantajaansa – valtioon ja kuntaan - ei sekään saa korkeaa arvosanaa. Luottamusta syövät pysyvä epävarmuuden tila ja toinen toistaan seuraavien hankkeiden loputon tulva ja päällekkäisyys.

VEROT JA VAALIT 6 Juha Sipilän hallitukselle on tarkoitus kirjoittaa vain lyhyt strateginen hallitusohjelma. Siihen sisältynee verotuksesta vain yleisluontoisia linjauksia tasosta ja merkittävimpien uudistusten suunnasta.

Vaalit pidettiin ja seuraavaksi kootaan Juha Sipilän johdolla uusi hallitus. Millaiset ovat verotuksen ja julkisen talouden näkymät vaalien jälkeen?

Erkaantumiskehitys asuntomarkkinoilla on hidastunut hintojen laskiessa koko maassa. Väestön pakkautuminen muutamiin kasvukeskuksiin ei kuitenkaan ole ohi. Suomi on 10 – 15 vuotta Ruotsia jäljessä kaupungistumiskehityksessä, ja länsinaapurissakin kehitys jatkuu yhä. Väestön, ja etenkin maksukykyisten kotitalouksien, keskittyminen pk-seudulle ja muutamiin kasvukeskuksiin mullistavat tulevaisuuden asuntomarkkinat. Merkit ovat jo nähtävissä.

Kevät on uudistumisen aikaa. Minun muutokseni on ollut kattoon asti täynnä olleen työ- ja varastohuoneen tyhjentäminen. Kumma juttu, mutta kapineista luopuminen on helpompaa, jos löytää niille uude...

Mikäli Suomen valtio sijoittaisi osakemarkkinoille joka vuosi 72 vuoden ajan prosentin vuotuisesta budjetistaan* ja saisi sijoituksille keskimäärin 6,6 prosentin vuotuisen reaalituoton**, kertyisi tästä 72 vuoden kuluttua yli 870 miljardin euron sijoitusomaisuus.

Suomalainen lainsäädäntö vannoo tasa-arvon nimeen. Kansalaisen perusoikeudet on kirjattu Suomen perustuslakiin. Jokaisella on oikeus perustoimentuloturvaan esimerkiksi työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Sosiaaliturvalla ja verotuksella pyritään myös tasaamaan tuloeroja eri yhteiskuntaluokkien ja ikäkausien välillä.

Kansalaisaloite rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiskäytännöstä on kerännyt vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Aloitteen tekijän perustelut ehdotukselleen ovat yhteneviä sen vanhan kansan periaatteen kanssa, että “maassa maan tavalla – tai maasta pois”.

VEROT JA VAALIT 5 Kuinka paljon meitä oikeasti verotetaan? Näin vaalien alla kysymys peittyy helposti eri kiristys- ja kevennysesitysten alle. Toteutuessaan ne tarkoittavat yleensä kuitenkin vain hienosäätöä nykyiseen.

Suomi on kestänyt Euroopan ehkä nopeimman rakennemuutoksen, jossa maatalousyhteiskunta muuttui teollisuusyhteiskunnaksi. Se kesti myös sen, että satoja tuhansia suomalaisia muutti paremman elintason toivossa Ruotsiin. Mutta nyt vaalien alla vaikuttaa siltä, että maahanmuuttoa Suomi ei kestä.

Suomen verotus ja julkisten tukien sekamelska on tilkkutäkki. Aikojen saatossa pitkään ja hartaudella rakennettu. Palat eivät sovi yhteen ja ompelutyötä tehneet eivät ole aina olleet ihan päteviä. Pienituloinen kansalainen alkaa maksaa veroa jo hyvin pienestä tulosta. Kun käteen jäävä palkka ei riitä elämiseen, tilkitään tätä erilaisilla tuilla. Tästä käynnistyy verotuksen, tukien ja työn kannustavuuden sekamelska, joka on hankala, työläs, epämotivoiva ja epäreiluksi koettu.

Tilastokeskus julkaisi 1.4. tärkeitä tietoja kotitalouksien varallisuudesta ja sen jakautumisesta. Kyse ei liene aprillipäivän pilasta, vaan vakavasti otettavista ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeistä tilastotiedoista.

Vaalit lähestyvät. Samaan aikaan talouden asiantuntijat kiistelevät siitä, onko viisainta leikata, elvyttää vai kenties molempia. Perinteisten talousajattelun koulukuntien, monetaristien ja keynesiläisten rinnalle on syntynyt talouskriisissä uusi joukko, strukturalistit, eli talouden rakenteiden uudistajat.

Kysymys siis kiteyttäen on, uskaltavatko keskuspankit kiristää niin paljon kun vaaditaan inflaation hillitsemiseksi, sinä päivänä kun tarve tulee vastaan? Vai ovatko ne pakotettuja pitämään rahahanat löysinä, jotta julkinen talous ei kriisiytyisi? Veikkaisin, että vastaus tähän kysymykseen teollisuusmaiden keskuspankkien kohdalla on, että uskaltavat.

”Ovatko puolueiden puheenjohtajat valmiit siirtämään verotuksella alkoholinkäytön painopistettä ravintoloiden suuntaan”, kysyttiin IL-TV:n vaalipaneelissa hiljattain. Lopputulos varmasti yllätti monet. Seitsemän puoluejohtajaa (Stubb, Sipilä, Rinne, Soini, Niinistö, Arhinmäki ja Haglund) nosti vihreän lapun ja vain yksi, Päivi Räsänen, punaisen.

Suomen seuraavalle hallitukselle viesti on tyly. Ilman työvoiman kasvua ja tuottavuuden uutta kasvupyrähdystä emme pääse palaamaan menneiden vuosien kasvulukuihin. Tässä ympäristössä myös keskustelu elvytysvarasta jää teoreettiseksi. Tehtäväksi jää pitkä lista menojen leikkauksia.

Kiirettä pitää, että ehtii säästää tarpeeksi rahaa, jotta selviää kuolemasta. Tuossa on vähän liioittelua, mutta ei paljon.

Juhlapuheissa Suomen ja suomalaisten taloudellisen menestyksen perusteeksi ja voimaksi väitetään osaaminen. Meidän pitäisi ylläpitää ja parantaa osaamistamme koko elämämme ajan.

Yksityisen sektorin investointiaste on Suomessa pudonnut alimmilleen 25 vuoteen. Yritykset eivät usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin siten, että käynnistäisivät investointeja Suomessa.

VEROT JA VAALIT 3 Kun eläkeläisille määrättiin vuoden 2013 alusta peräti kuuden prosentin pysyvä lisävero, eivät kansanjoukot nousseet toreille kapinoimaan. Eivät, vaikka palkkapöydässä taistellaan raivoisasti prosentin kymmenyksistäkin. Miksi?