VEROT JA VAALIT 2 Eduskuntavaaleihin on kuukausi aikaa ja mitä vain voi vielä tapahtua. Mutta jos alkuvuoden gallupit toteutuvat, maahan muodostetaan vaalien jälkeen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän hallitus. Millaista veropolitiikkaa meille on silloin luvassa?

Aina kannattaa miettiä hetki tai kaksi, kun alkaa ideoida aivan uusia veroja ja verottajia.

Keskiviikon 11.3. piti olla merkittävä päivä eduskuntavaalikeskustelun kannalta. Pääpuolueiden puheenjohtajat esiintyivät Veronmaksajien suuressa verokeskustelussa. Mitä tästä keskustelusta jäi käteen?

Istuin tänä aamuna kuulemassa pääpuolueiden puheenjohtajia Vero2015-tapahtuman avauksessa ja kylläpä näyttää siltä että asuntolainan korkovähennys tullaan hyvästelemään vaalien jälkeen nopeutetusti. Korkovähennyksen puolesta, edes muodon vuoksi, käytettiin yksi puheenvuoro. Selvä. Jos näinkin hellyttävä yksimielisyys edes yhdestä asiasta on olemassa, niin vähennyksen siirtymistä historiaan aiottua ripeämmin voi pitää melkoisen varmana.

Talven jo taituttua on paikallaan esittää muutama havainto palelemisesta ennen vanhaan ja nyt. Havainnot paljastavat tämän fysiologisen reaktion olevan vahvasti sosiaalista.

Valtio maksaa ensimmäisestä lapsesta lapsilisää 95,75 euroa kuukaudessa, lapsen ensimmäiset 16 elinvuotta. Jos sijoitat tuon summan osakkeisiin, esimerkiksi kustannustehokkaan indeksirahaston kautta, lapsestasi tulee miljonääri eläkeikään mennessä.

Työmarkkinaosapuolet neuvottelivat alkuvuodesta työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitusta neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Tarkoitus oli arvioida nykyisen työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelujärjestelmän toimivuutta.

Vaikka korkopolitiikka on kulutettu loppuun ja rahan painamista on jatkettu seitsemän vuotta peräkkäin, globaalin talouden kasvunäkymät pysyvät heikkoina ja riskit ovat alaspäin. Elvytys ei toimi vanhaan malliin.

Ulkoasiainministeriö ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n maaliskuun alussa järjestämässä paneelikeskustelussa keskusteltiin hyvin paljon sääntelyn vaikutuksista talouskasvuun ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Lähes liikuttavan yksimielisiä tilaisuudessa oltiin siitä, että sääntelyä on talouskasvun näkökulmasta liikaa.

Sveitsi on keskisen Euroopan magneetti. Sitkeästä taantumasta verkkaisesti irti pyristelevän euro-alueen keskellä on saareke, jonka talous kasvaa ja yritykset ja julkishallinto rekrytoivat lisää työntekijöitä.

Perustuslakivaliokunta teki 5.3 sotesta ainoan oikean ratkaisun. Pitkään jatkunut sote-uudistus sai tämän vaalikauden niittinsä kun valiokunta jo toisessa lausunnossaan katsoi, etteivät sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiehdotukset riitä edes arvioimaan ehdotusten perustuslainmukaisuutta.

Ympäristöministeriön asumisen tukemista ja verotusta arvioineen työryhmän tuoreelta tappolistalta löytyy muutakin karua luettavaa kuin ehdotus asuntolainojen korkovähennyksen pikaisesta poistamisesta. Vähemmälle julkisuudelle on jäänyt työryhmän ehdotus, jonka mukaan myös ensiasunnon ostajan pitäisi maksaa varainsiirtovero.

Julkisen talouden tila on ennakoitua heikompi. Vielä joulukuussa valtiovarainministeriön kansantalousosasto arvioi, että viime vuonna julkisen talouden alijäämä olisi 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samoilla linjoilla oli komissio. Nyt kuitenkin alijäämä onkin Tilastokeskuksen mukaan 3,4 suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VEROT JA VAALIT 1 Mikä sana kuvaisi parhaiten vaalien tähänastista verokeskustelua? Viipyilevä? Vaisu? Varovainen? Puolueiden veroavaukset ovat toistaiseksi jääneet kovin vähiin, kun eduskuntavaaleihin on enää puolitoista kuukautta aikaa.

Keskustelu asumisen rahoituksesta kuuluu politiikan kestoteemoihin; onhan oma asunto kotitalouksien merkittävin varallisuuserä ja vuokrattunakin asunto nielee kotitalouden käytettävissä olevista tuloista leijonanosan.

Viime päivinä on herännyt pientä positiivista pöhinää pankkien erilaistuvien palvelukonseptien ympäriltä. Asiakkaat vaativat pankeilta joustavampaa palvelua.

Työeläkevaroja on yli 170 miljardia euroa. Tavanomaisinakin vuosina sijoitusten tuotto on monta miljardia euroa. Eikö tästä riittäisi kipeisiin tarpeisiin, esimerkiksi eläkkeiden korottamiseen tai eläkemaksujen alentamiseen tai mieluummin molempiin? Eläkevarojen määrähän vain koko ajan kasvaa.

Kaupan digitalisaatio kehittyy huimaa vauhtia, ja se tuo mukanaan uusia työtehtäviä ja toimenkuvia. Digitalisaatio on ajuri ja mahdollistaja.

Viime vuosikymmenen lopulla alkanut lama ei ole lisännyt työttömyyttä entiseen malliin. Jos työikäisen väestön määrä olisi entiseen tapaan kasvanut, edessämme olisi nyt huimat työttömyysluvut, paljon suuremmat kuin tuorein luku 230 000 henkilöä.

Jo tehtyjen päätösten mukaan asuntolainojen korkovähennystä supistetaan asteittain niin, että vuonna 2018 asuntovelallinen saa vähennyksen kautta hyödykseen viitisentoista prosenttia maksamistaan koroista. Viime päivinä keskusteluun on noussut esitys vähennyksen poistamisesta kokonaan.