Kokeilin alkuvuodesta puhelimella maksamista kahdella uudella menetelmällä. Testattavana olivat Elisan Lompakon maksutarra ja Danske Bankin Mobile Pay. Elisan tarra on lähiluettava, Mobile Pay puolestaan on mobiilisovellus. Pidin molemmista.
En kuitenkaan innostunut ottamaan niitä jokapäiväiseen käyttöön. Taidan olla tyypillinen, hitaasti lämpenevä suomalainen.
Kun käytetään rahaa, meitä on vaikeaa houkutella ulos turvallisesta verkkopankista. Olemme verkkopankin käyttäjinä maailman kärjessä. Verkkopankki ei kuitenkaan ole kehittynyt siitä, kun se otettiin käyttöön vuonna 1995. Tarvitaan edelleen 17 klikkausta, ennen kuin maksu on suoritettu. Pankkien välinen maksuvälitys ei ole nopeutunut perinteisestä ”yli yön” -liikenteestä.
Edistystä kuitenkin tapahtuu. Jo 30 prosenttia suomalaisista tarkistaa viikoittain tilinsä saldon älypuhelimestaan verkkopankin mobiilisovelluksella, kertoo asiantuntijayhteisö Deloitten selvitys. Millaista hyötyä mobiilisovellusten pitäisi tarjota, jotta innostuisimme niistä yhä paljon kuin esimerkiksi 3,4 miljoonaa ruotsalaista Swishin käyttäjää tai 2,5 miljoonaa tanskalaista Mobile Payn käyttäjää?
”Mobile Payssa raha siirtyy seitsemällä klikkauksella. Kun käyttäjämäärä kasvaa, voimme henkilöiden välisten siirtojen lisäksi tarjota muitakin maksuyhteyksiä. Tanskassa voit maksaa sovelluksella esimerkiksi junaliput tai ruokaostokset”, kertoi Danske Bankin Mobile Pay -yksikön vetäjä Mark Wraa-Hansen minulle Suomen-käynnillään.
Finanssivalvonnan johtava riskiasiantuntija Anne Nisén arvelee, että mobiilisovellukset lyövät läpi meillä samaa tahtia, kun nykyiset opiskelijat kasvavat kuluttajiksi.
”Omat lapseni jakavat jo Mobile Paylla pizzalaskujaan”, hän sanoo.
Tätä odotellessa Nisén kannustaa liikkuvaa ihmistä helpottamaan laskujen maksamista yksinkertaisella keinolla.
”Ota käyttöön e-laskut ja verkkopankin mobiilisovellus. Tilaa verkkopankista mobiili-ilmoitus e-laskun saapumisesta. Pääset hyväksymään laskun puhelimellasi ilman pitkällistä näppäilyä. Maksutosite tallentuu verkkopankkiisi.”
Entä koska Apple, Google, Samsung, Facebook tai WhatsApp vyöryvät markkinoillemme maksupalveluineen? Ja uskaltaako luottokorttinsa numeron antaa näille yrityksille, vaikka ne houkuttelisivat maksuttomilla palveluilla?
Anne Nisén sanoo, että rahansiirrot Suomen rajojen yli ovat mahdollisia, jos yritys on hoitanut toimiluvat ja ilmoitukset kuntoon. Tällaisten yritysten nimet löytyvät Finanssivalvonnan verkkosivuilta. Luottokorttiyhtiön ehdoista löytyy tieto, millaisiin maksupalveluihin kuluttajalla on lupa syöttää korttinsa numero. Jos sivusto tallentaa korttini tiedot eikä tapahtuma ole tuplavarmennettu, maksuvälitys voi tulla maksuttomuuden sijaan minulle hyvinkin kalliiksi.
Satu Alavalkama on Taloustaidon toimittaja
