Viime vuosina listattujen rahastojen (exchange traded fund = ETF) markkina on kasvanut valtavaksi markkinaksi. Syitä ETF:n suosioon ei ole vaikea hakea. Ne tarjoavat helpon, nopean ja kustannustehokkaan tavan ottaa markkinanäkemys jonkin indeksin kehitykseen. ETF:t ovat tästä syystä nousseet sekä piensijoittajien että instituutioiden suosioon. Pörssinoteerattuja rahastoja on monenlaisia. Iso osa seuraa valittua markkina-indeksiä ja tuottaa melko tarkasti saman kuin indeksi, jota se seuraa.
On myös käänteisiä ETF:iä, jotka tuottavat seurattavan indeksin laskiessa. Lisäksi on tarjolla iso joukko vivutettuja rahastoja, joissa sijoittajille luvataan indeksin nousu tai lasku moninkertaisena. Nämä ovat toteutettu usein käyttämällä monimutkaisia johdannaisrakenteita. ETF:ä käyttävät erityisesti piensijoittajat, mutta jossain määrin jopa instituutiot käyttävät ETF:ä näkemykseen ottoon tilanteissa, joissa johdannaisia ei haluta käyttää.
ETF:t tarjoavat siis näppärän tavan sijoittaa markkinaan myös lyhemmällä, ehkä jopa spekulatiivisella "peli-tyyppisellä" lähestymistavalla. Tällöin sijoitus jo alun perin on ajateltu lyhytaikaiseksi sijoitukseksi, joka odottaa mahdollisesti pysyvämpää sijoituskohdetta jossain muualla. Tämä luo ETF markkinasta lähtökohtaisesti volatiilin.
ETF:ä on myös luotu tarjoamaan likviditeettiä ja markkinaa sijoituskohteisiin, jotka aikaisemmin miellettiin hyvin epälikvideiksi tai hankalasti sijoitettaviksi. Esimerkkeinä käy hyvin vaikkapa High Yield lainat USA:ssa ja Euroopassa. High Yield on "salonkikelpoinen" nimitys huonon luottoluokituksen roskalainoille. Kieltämättä nämä lainat tarjoavat hyvinä aikoina korkeaa tuottoa, mutta niihin sijoittaminen ennen ETF:ä oli vaikeata ja vaati merkittävästi analyysiä ja seurantaa. ETF tavallaan toi tässä tapauksessa uuden sijoittajakunnan markkinalle, joka ennen oli suljetumpi, ammattimaisten sijoittajien hallitsema alue. Hyvänä aikana helposti toteutettavat kaupat loivat illuusion, että ETF voi olla likvidimpi kuin sen alla oleva markkina. Käytäntö kuitenkin osoittaa, että ETF ei voi koskaan olla likvidimpi kuin markkina, johon se sijoittaa.
Kaikki, mitä tähän asti olen kirjoittanut ETF:stä, on positiivista ja pätee normaalissa markkinassa. Ongelma on, että kun markkina on stressattu, niin normaalit säännöt eivät päde! Maanantai 24. elokuuta oli päivä, jolloin säännöt eivät päteneet. Olen laittanut alle kuvan mitä tapahtui S&P500 indeksiin tasapainoin sijoittavalle RSP US ETF:lle. RSP tippui avauksessa noin 42% ja sen kaupankäynti oli lakkautettiin sen seurauksena! Markkinatakaaja ei siis pystynyt antamaan oikeita bid/ask-hintoja tuotteelle tilanteessa, jossa pörssin markkinapainotettu yleisindeksi S&P500 oli noin 5 % pudotuksessa. Onneksi tilanne kuitenkin korjaantui, ja noin tunnin kuluttua hinta oli lähellä oikeata arvoa.
Toinen esimerkki on korkomaailmasta. US High Yieldiin on tarjolla noin 30 ETF:ää. Näiden ETF:n markkina-arvo on suunnilleen 30 miljardia dollaria. Kun otamme huomioon, että joidenkin arvioiden mukaan koko US High Yieldin markkinan koko on noin 1320 miljardia, niin High Yield ETF:t kontrolloivat yli 2 % markkinasta. Suurimmat ETF:t ovat kasvaneet jo noin 10 miljardin kokoisiksi! High Yield -markkina on perinteisesti hyvin momentum-vetoinen, nousumarkkinassa se on likvidi ja isotkin transaktiot ovat helposti toteutettavissa. Kun trendi kääntyy, kaikki haluavat pois lainoista samanaikaisesti ja ostajia ei löydy! Kun kymmenen miljardin kokoluokassa olevat rahastot alkavat myydä, se ei tapahdu ilman negatiivisia vaikutuksia markkinaan ja isot toimeksiannot lopulta kiihdyttävät markkinan laskua entisestään!
Näiden esimerkkien opetus on, että markkinan ollessa stressattu, normaalit säännöt eivät päde! Tästä syystä vanhaa neuvoa - tunne sijoituskohteesi ja sijoita vain, mihin ymmärrät - ei voi tarpeeksi korostaa! Markkinoiden epävarmuus on alkanut nousta ja suuriksi paisuneet indeksirahastot voivat jopa voimistaa markkinaliikkeitä.
Aarni Pursiainen on Henki-Fennian sijoitusjohtaja ja Fennian arvopaperijohtaja
