Perussuomalaisten murtautuminen politiikan raskaaseen sarjaan vuonna 2011 aiheutti tilanteen, jossa perinteiset hallituskoalitiot eivät enää tuotakaan vakaita, stabiileja hallituspohjia. Päätöksenteon toimintaympäristöön ilmestyi uusi peluri, joka sekoitti vanhat valtarakenteet. Neljän vuoden takainen jytky vaikuttaa edelleen.
Politiikanteosta on tullut tempoilevampaa. Esimerkiksi valtiontalouden sopeuttamiseen liittyvistä perälaudoista on seurannut, että erilaisia hankalia veronkiristys- ja säästöpäätöksiä veivataan nyt vuodesta toiseen.
OP:n ja Aalto-yliopiston tuore selvitys kertoo viestiä siitä, että suuryritykset kokevat tilanteen juuri näin: päätöksenteon ennakoitavuus on merkittävästi vähentynyt.
OP ja Aalto-yliopiston professoreiden perustama Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomo julkaisi 10.2. tutkimuksen suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja tulevaisuudennäkymistä. Tutkimuksen valopilkkuina näkyvät suuryritysten usko kotimaahan suuntautuvien alihankintojen ja ostojen lisääntymiseen sekä Suomen houkuttelevuuden kasvu tuotannon ja toiminnan sijoittumismaana.
Ongelmatkin ovat silti isoja. Erityisenä huolenaiheena tutkimuksessa erottuu yritysjohtajien heikko luottamus Suomen poliittiseen johtoon. Luottamuspula on niin syvä, että se nousee riskiarvioissa jopa Venäjää korkeammalle.
Viime vuonna toteutettu vastaava tutkimus kertoi samansuuntaista viestiä: politiikan ja päätösten ennustettavuus on Suomessa nopeasti heikentynyt.
Tulokset on syytä panna merkille, sillä ennustettavuus on kuulunut tähän asti Suomen kansallisiin valttikortteihin. Ongelma ei koske yhtä tai kahta puoluetta, vaan koko poliittista järjestelmää.
Miten korjata tilanne? Kuinka luoda stabiilia politiikkaa tilanteessa, jossa valta on entistä enemmän hajallaan?
Ennustettavuus syntyy käytännössä luottamuksesta. Isot puolueet haluavat etsiä vaihteeksi parempaa luottamusta keskenään siten, että kolme neljästä kokoaa hallituksen ja muut voivat valita opposition ja hallituksen välillä – päätöksentekoon niillä ei kuitenkaan ole asiaa. Se, mitkä kolme ovat sisällä ja mitkä ulkona, on tietysti toistaiseksi auki.
Parhaassa tapauksessa ennustettavuus tätä kautta paranee: kolmen koplan kohtalonyhteys voi hitsata tulevaa hallitusta nykyistä paremmin yhteen. Ellei kahden kaupasta synny kolmannen korvapuusti.
Eräiden asioiden suhteen ennustettavuus on kuitenkin edelleen hyvä.
Ensinnäkin demarit ovat saaneet uutta puhuria purjeisiinsa. Antti Rinteellä on hyviä mahdollisuuksia hankkia kannukset hallitustyön jatkamiselle, jos hän vain pystyy vastaamaan valtiontalouden sopeutushaasteisiin. Onneksi tämän urakan voi halutessaan osoittaa Pohjanmaalta jättipottia kasaavalle Jutta Urpilaiselle – hänelle jolle SDP:n sopeutusharjoitukset ovat tähänkin asti kuuluneet.
Toisekseen yrittäjien äänenpaino Arkadianmäellä tulee voimistumaan. Anne Bernerin ja Hjallis Harkimon kaltaiset ehdokkaat tuovat eduskuntaan raskaan sarjan yrittäjänäkemystä, joka näissä tapauksissa lisäksi yhdistyy testattuun kykyyn vaikuttaa ja saada aikaan.
Kolmanneksi ennustan vaatimattomasti, että Keskusta tulee pärjäämään vaaleissa hyvin. Niin hyvin, että Juha Sipilä on ehtinyt tehdä jo ensimmäisen konkreettisen päätöksensä: keppana pysyy kauppojen valikoimissa myös seuraavat 4 vuotta.
Ville Kopra toimii johtavana asiantuntijana Miltton Networks Oy:ssä
