Identiteettivarkaus tarkoittaa toisen henkilön henkilötietojen, kuten nimen, osoitteen tai henkilötunnuksen oikeudetonta käyttöä. Identiteettivoro voi ottaa vaikkapa luottoa nimissäsi, ostaa palveluita tai luoda valetilin sosiaalisessa mediassa tietojesi ja kuviesi avulla.
Ajatus identiteettivarkaudesta aiheuttaa ikäviä värinöitä. Olenko kertonut itsestäni liikaa verkossa, mitä tietoja verkkokaupat tallentavat ostoksistani ja luottokorteistani? Ovatko henkilötunnukseni, osoitteeni tai puhelinnumeroni päätyneet vääriin käsiin?
Tietokirjailija Petteri Järvinen toisti identiteettivarkaustutkimuksen tuloksia esitelleessä tilaisuudessa yksinkertaisen säännön: älä kerro itsestäsi liikaa. Mieti myös, onko henkilötunnus aivan pakko ilmoittaa kaikkialla, missä sitä kysytään. Järvinen suosittelee kaksivaiheisen tunnistuksen käyttämistä mm. Facebookissa ja Googlen palveluissa. Tällöin kirjautumisesta saa varmistuksen älypuhelimeen.
Oletko koskaan tarkistanut hakukoneella, mitä tietoja itsestäsi löytyy verkosta? Tarkistin ns. vieraalla koneella mm. nimeni, osoitteeni, henkilötunnukseni, puhelinnumeroni ja valokuvat. Onnekseni en löytänyt mitään kummallista.
Identiteettivarkaat eivät puuhastele vain verkossa. Roskiksista tongitaan henkilötietoja, ja niitähän on mukavasti tarjolla. My Safety Oy:n selvityksen mukaan neljännes suomalaisista kiikuttaa tärkeät paperinsa (esim. tilinauhat, laskut, tiliotteet, reseptit) sellaisenaan paperinkeräykseen. Hanki siis kotiin silppuri, edullisimmat maksavat vain 30 euroa.
Oivallisia kohteita ovat myös postilaatikot. Samaisen selvityksen mukaan vain 30 prosentilla suomalaisista on postilaatikossaan lukko. Hiukset nousevat pystyyn, kun hoksaa, että yleensä pankki lähettää uuden käyttövalmiin luottokortin kirjekuoressa kotiin.
Entä lompakko? Totta, lompakosta ja käsilaukusta on pidettävä hyvää huolta, vaikka viettäisi iloista iltaa terassilla. Pahimmillaan voro vie ainakin henkkarit, ajokortin, kelakortin, ajokortin, kanta-asiakaskortit, kirjastokortin ja passin. Toimelias identiteettivaras saa nopeasti aikaan pahaa jälkeä: hakee luottoa, ottaa pikalainan, ostaa nettikaupasta tavaraa ja tyhjää jopa pankkitilin – you name it.
Jos lompakkosi varastetaan, tee ensimmäiseksi rikosilmoitus, kuoleta kortit ja ilmoita pankkiisi, että henkkarit ja/tai ajokortti on varastettu. Voit asettaa itsellesi myös luottokiellon.
My Safety Oy:n toimitusjohtaja Niclas Fagerlund kertoo, että noin 100 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi. Reilu kymmenes tuntee jonkun henkilön, joka on identiteettivarkauden uhri.
Selvityksen perusteella emme kuitenkaan ole erityisen huolissaan identiteettivarkauksia, mutta toisaalta useimmat ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa identiteettivarkauksia tehdään yhä enemmän. Useimmat ajattelevat, että henkilöllisyys lähtee helpoiten karkuteille netissä. Kannattaa muistaa, että aika moni lompakkovaras tavoittelee nimenomaan henkilöllisyyttä. Voro tietää, ettei kukkarossa ole välttämättä kovin montaa euroa.
En ole tullut ajatelleeksi, että toisen nimissä esiintyminen ei ole tällä hetkellä rikollista. Sen toki tiedän, että jos aiheutan taloudellista vahinkoa toisen nimissä, olen rikoksen poluilla. Castrén & Snellmanin tietosuoja-asioihin erikoistunut asianajaja Eija Warma kertoo, että syyskuusta (4.9.) lähtien myös pelkästään toisen nimissä esiintyminen on rangaistavaa, kun rikoslakiin lisätään asiaan liittyvä pykälä (38:9a§).
Hyvä, ajattelee maallikko kuunneltuaan Warman selvitystä. Lupaan pitää lompakostani tiukasti kiinni ja olen huolellinen identiteettiini liittyvien koukeroiden kanssa. Ostoslistallani on nyt silppuri.
Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja
