Työmarkkinaosapuolet neuvottelivat alkuvuodesta työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitusta neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Tarkoitus oli arvioida nykyisen työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelujärjestelmän toimivuutta.
Alusta alkaen oli selvää, että neuvoteltava asia on vaikea. Siitä huolimatta molempien osapuolten tavoitteena oli ja on edelleen vähentää työmarkkinahäiriöitä ja edistää työrauhaa.
Olemme työnantajan kanssa eri mieltä keinoista. Siksi neuvotteluasetelma oli alusta alkaen yksinkertaistettuna se, että työnantajapuoli halusi keskittyä häiriöiden seurauksiin kun taas työntekijäpuoli niiden syihin.
Työnantajien tavoite oli koventaa rangaistuksia siten, että häiriöitä ja laittomuuksia ei varmasti tule. Ja jos tulee, seuraamukset ovat sitä luokkaa, että työntekijäosapuoli laitetaan taloudellisesti täysin ahtaalle. Työntekijäpuolella halusimme keskittyä torjumaan syitä, jotka johtavat häiriötilanteisiin ja pahimmissa tapauksissa laittomiin toimenpiteisiin.
***
Työrauhaa on parhaiten edistetty laajoilla, keskitetyillä työmarkkinaratkaisuilla. Kun esimerkiksi vuonna 2012 työtaisteluissa menetettiin noin 17 000 työpäivää, sairauspoissaolojen takia menetettiin työpäiviä tuhatkertainen määrä. Merkittävästä ongelmasta ei ole kyse, vaikka työnantajat niin haluavat uskotellakin.
Työnantajat haluavat puhua lakoista ja niiden taloudellisista seurauksista. On ehdottoman tärkeää erottaa lailliset lakot laittomista. Lisäksi on tärkeää erottaa varsinaiset lakot lyhytkestoisista työnseisauksista ja spontaaneista mielenilmauksista, joita esiintyy muun muassa silloin, kun työnantaja vähentää henkilöstöä tuotannollisista ja taloudellisista syistä, vaikka yritys tekee hyvää taloudellista tulosta. Tästä löytyy useita esimerkkejä esimerkiksi finanssialalta.
Neuvotteluissa monissa vaikeissa asioissa osapuolten näkemykset lähenivät. Työntekijäpuoli oli valmis tarkastelemaan esimerkiksi työnseisausten ennakkoilmoitusmenettelyä ja uudistamaan nykyistä työtuomioistuinprosessia seuraamuksineen. Työntekijäpuolen oli kuitenkin mahdoton suostua työnantajapuolen vaatimukseen korottaa hyvityssakkojen enimmäismäärää moninkertaisesti ja kertarysäyksellä.
Työntekijäpuolen vaatimus luottamusmiehen työsuhdeturvan parantamisesta ei saanut suurta ymmärrystä työnantajapuolelta. Tämä on hämmentävää, sillä työantaja haluaa koko ajan lisätä paikallista sopimista yritys- ja työpaikkatasolla. Paikallisen sopimisen lisääminen on mahdoton ajatus niin kauan, kun osapuolten välinen luottamus on olematonta ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen asema turvaton.
Saamme jatkuvasti kuulla esimerkkejä luottamusmiehiin kohdistuvasta painostuksesta ja jopa suoranaisesta vainosta. Tilanteet ovat pahimmillaan johtaneet irtisanomisiin ja henkilön ulosostamiseen. Tämä jos mikä syö paikallisen sopimisen eväitä.
***
Neuvoteltava asia oli ja on vaikea. Neuvotteluissa edistyttiin, mutta maaliin ei päästy. Uskon silti koittavan päivän, jolloin voimme sopia neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän uudistamisesta tasapainoisesti ja työrauhaa edistäen. Nyt vaaka oli kaukana tasapainosta, sillä sen verran kevyitä olivat tavarat ja tavoitteet palkansaajan korissa verrattuna työnantajan koriin.
Kaikki haluavat työrauhaa, sillä se on kaikkien etu. Haluan myös korostaa, että emme työntekijäpuolella puolusta laittomia lakkoja sen paremmin kuin mitään muitakaan laittomuuksia. Haluamme päästä niistä eroon.
Suomalainen palkansaajaliike ei kuitenkaan ole niin vietävissä, että uskoisimme asian ratkeavan pelkästään rangaistuksia koventamalla ja taloudellisia sanktioita lisäämällä. Meidän on mahdollista päästä - jos niin haluamme - kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, joka lisää luottamusta ja edistää työrauhaa. Se edellyttää, että uudistamme neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää tasapainoisesti ja otamme huomioon molempien osapuolten tarpeet.
Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja
