Asioilla on tapana järjestyä. Joko hyvin tai huonosti, mutta jollain tavalla ne yleensä ennen pitkää ratkeavat.
Tämä on hyvä pitää mielessä nyt, kun erityisen monta asiaa tuntuu olevan parhaillaan auki.
Suurin hallituksen pöydällä oleva avoin kokonaisuus on luonnollisesti sote-uudistus. Parhaillaan sorvataan uudistuksen aluejakoa, mutta verotuksen kannalta merkittävin kysymys eli tulevien sote-alueiden rahoitus on täysin auki. Verotus uhkaa uudistuksessa kiristyä ainakin osassa kuntia rajusti.
Toistaiseksi on epäselvää, salliiko perustuslaki puuttua tehokkaasti asiaan, ja miten sote-uudistuksen tuomat veropaineet käytännössä voitaisiin saada purettua. Valtionosuudet ja verotulojen tasaus olisi ainakin perusteellisesti avattava samassa yhteydessä.
Auki on myös muun muassa paikallisen sopimisen edistäminen sekä kilpailukykypaketti, jossa hallituksen lisäksi työmarkkinajärjestöilläkin on oma osansa esitettävänä. Samaan vyyhteen liittyy myös seuraava palkkakierros.
Lomarahat tulevat jatkossa kaikille, mutta leikattuna. Tai sitten ne eivät tule, jos niin työpaikoilla erikseen sovitaan, tai jos aikaisemminkaan ei ole sovittu tulevan. Tarkka malli on edelleenkin arvoitus.
Paikallista mahdollisuutta sopia työehdoista lisätään joko työehtosopimuksilla tai asiasta säädetään lailla. Etenemistapa valitaan myöhemmin ja se voi vaikuttaa puolestaan siihen, tavataanko taas torilla vai ei.
On mahdollista, että vuonna 2017 palkat jäädytetään yleisesti ja sen jälkeen edetään palkkaratkaisuissa vientialojen vedolla. On myös mahdollista, että näin ei tehdä ja edessä on puhdas liittokierros - ja ehkä sitä myötä myös laaja lakkokierros.
* * *
Tilanne vaikuttaa kaikkiaan juuri nyt kovin sekavalta.
Suma voi kuitenkin lähteä purkautumaan nopeastikin, jos hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken löydetään yhteinen sävel keskeisistä avoinna olevista kysymyksistä.
Avain ratkaisuun on järkevä kompromissi kilpailukykypaketista.
Syyskuun lopussa oli jo nähtävissä selvää edistystä, kun järjestöt julkaisivat omat listansa kilpailukyvyn parantamisen keinoista ja asiasta ennusteltiin sopua ”lähiviikkoina”. Hallituskin kannusti järjestöjä hakemaan esittämilleen toimille parempia vaihtoehtoja, kunhan vaikutus kilpailukykyyn olisi yhtä suuri kuin hallituksen alkuperäisessä paketissa.
Kaikki olivat siis jo jonkin verran tulleet toisiaan vastaan, mutta toivottu nopea eteneminen jäi kuitenkin lopulta haaveeksi.
Tähän on ymmärrettävästi vaikuttanut moni asia, kuten avoin kysymys paikallisen sopimisen edistämisen keinoista.
Nyt mitataan sekä hallituksen että työmarkkinajärjestöjen kyky nähdä kokonaisuus ja laaja yhteinen etu. Jääräpäinen jumittuminen omiin poteroihin ei johda hyviin tuloksiin tässä tilanteessa.
Kaikkien on joustettava, jos halutaan kaikille kohtuullinen ratkaisu ja samalla ennustettava myönteinen näkymä koko yhteiskunnalle.
Jos laaja työmarkkinasopu löytyy, putsautuu pöytä monista ongelmista. Todella vaikeista asioista jäljelle jää sote-uudistus.
Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 4.11.2015
