Talouskriiseissä devalvaatio nähdään usein näppäränä keinona kilpailukyvyn korjaamiseksi ja valuuttakurssin halpeneminen keinona viennin edistämiseksi. Maailmantalouden kasvunäkymien ja maailmankaupan volyymin ollessa edelleen vaisut, on pelätty ja toisaalta salaa toivottu valuuttakursseista vauhditusta talouteen.
Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on heikentänyt euron kauppapainotteista kurssia lähes seitsemän prosenttia kuluvana vuonna ja lähes 20 prosenttia vuoden 2009 huipputasosta. Euroopan vientiteollisuus on sen ansiosta hyötynyt mukavasti.
Kärsijänä on ollut ennen kaikkea Yhdysvallat, jossa talouden elpyminen ja odotukset keskuspankin rahapolitiikan kiristymisestä on vastaavasti vahvistanut dollarin kauppapainotteista kurssia tänä vuonna noin seitsemän prosenttia ja 35 prosenttia heikoimmilta tasoilta vuonna 2009.
Vientietu näkyy selvästi esimerkiksi lentokoneiden myynnissä. USA:n suurimpiin kuuluva teollisuus- ja vientiyritys Boeing on onnistunut myymään 175 konetta tänä vuonna, kun eurooppalainen kilpailija Airbus on vastaavasti myynyt 247 kappaletta. Aiempina vuosina määrät ovat olleet aika tasoissa.
Kreikan eroa eurosta ja sen väistämättömänä seurauksena uuden drakman arvon romahdusta on ehdotettu ratkaisuksi Kreikan talouden kääntämiseksi. Valuuttakurssimuutos tarkoittaisi kuitenkin tuontihintojen nousua ja kaiken Kreikassa olevan omaisuuden arvon laskua. Voittajia olisivat harvat kreikkalaiset vientiyhtiöt ja ne kreikkalaiset joilla on omaisuutta muualla.
Devalvaatiota on verrattu dopingiin. Onko revalvaatio sitten suonenisku? Tammikuussa Sveitsin keskuspankki yllätti kaikki ja lopetti frangin eurosidonnaisuuden. Seurauksena oli valuuttakurssin vahvistuminen 30 prosentilla.
Vaikutukset Sveitsin talouteen vaikuttavat tässä vaiheessa maltillisilta. Vienti on uudelleen noussut alkuvuoden notkahduksen jälkeen. Teollisuuden ja kuluttajien luottamus on heikentynyt, mutta hintojen lasku on ylläpitänyt kulutusta eikä työttömyys ainakaan vielä ole noussut. Tärkeitä turistikauden tilastoja ei ole kuitenkaan vielä saatu.
Sveitsin osakemarkkina on pitänyt pintansa alkuvuoden aikana ja tuottanut euroissa jopa muuta Eurooppaa enemmän. Valtion 10 vuoden lainan tuottotaso on kieppunut nollan ympärillä.
Valuutan vahvistuminen pakottaa sveitsiläiset yritykset tehostamaan toimintaansa entistäkin enemmän ja panostamaan kilpailukykyynsä laatutekijöiden kautta. Valmiiksi kannattamattomat yhtiöt ja matalan lisäarvon yritykset karsiutuvat pois.
Devalvaation haittapuolena on, että tarpeellisia uudistuksia ja toiminnan tehostamisia voidaan lykätä. Häviäjiä ovat silloin ne, joiden pitäisi pystyä uudistamaan toimintaansa, mutteivät sitä tee. Muuttuvassa maailmassa on pakko sopeutua.
Tomas Hildebrandt on Evli Pankin markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja
