Hallitus lupaa ohjelmassaan investoida korjausvelan lyhentämiseen 600 miljoonaa euroa. Itse kukin on varmaan huomannut, että tarpeeseen tulee. Vaikka infrastruktuurimme on yhä hyvällä tasolla, korjaustarve on suuri.
Mutta Suomi ei paini yksinään korjausvelkaongelman kanssa. Economist-lehden artikkelin mukaan varsinkin länsimaissa korjausvelka on melkoinen. Finanssikriisistä liikkeelle lähteneen taloustaantuman seurauksena sekä korjaus- että uusinvestoinnit infrastruktuuriin ovat jääneet alle tarvittavan tason. Esimerkiksi vuonna 2013 euro-alueella julkiset investoinnit, joista suurin osa on infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja, ovat noin 15 prosenttia matalammalla tasolla kuin ennen kriisiä. Näin on myös Yhdysvalloissa, jossa valtion infrastruktuurimenot ovat matalimmallaan 20 vuoteen.
Economist-lehden, artikkelissa ihmetellään, miksi viime vuosina infrainvestoinnit ovat olleet niin vähäisiä, vaikka aika olisi ollut hyvä infrainvestoinneille, rakentaminen on halvempaa sekä korkotason alhaisuuden että vapaana olevan kapasiteetin takia. Liberaalin lehden ihmettelyyn on helppo yhtyä.
Kaikkialla ei kuitenkaan olla yhtä tyhmiä kuin euro-alueella. Kanadassa infrastruktuuri-investointien osuus BKT:stä on ollut lähes viisitoista vuotta kasvussa. Valtion on pistänyt omalla panostuksellaan investointeja liikkeelle, mutta saanut käynnistämisvaiheen jälkeen myös yksityistä rahaa mukaan investointeihin. Euroopassa taas yritetään käynnistää komissaari Kataisen johdolla omaa investointiohjelmaa, Junckerin suunnitelmaa, mutta toistaiseksi konkreettisia tuloksia ei ole vielä näkynyt.
Euroopassa, ehkä myös Suomessa, on totuttu pitämään oma infrastruktuuritasoa (tiet, radat, sähkö- ja vesiverkot jne.) erittäin hyvänä kansainvälisesti verrattuna. World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa kymmenen parhaan infrastruktuurin omaavan maan joukossa on toki kuusi eurooppalaista maata mutta kärjessä ovat kuitenkin Hong Kong, Singapore ja Arabiemiraatit. Nämä maat ovat saavuttaneet kärkisijat mittavilla panostuksilla infrastruktuuriinsa.
Suomen hallituksen lupaus vähentää korjausvelkaa on askel oikeaan suuntaan, mutta tässä taloustilanteessa liian pieni. Takavuosina varsin yleinen naureskelu perinteisille infrainvestoinneille lienee vähentynyt talouskasvumme pitkän taaperrusmarssin aikana. Infrainvestointeihin pitäisi sijoittaa satoja miljoonia enemmän tämän vuosikymmenen aikana. Velkarahalla, sillä vierivä kivi ei sammaloidu.
Antti Aarnio on STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö
