Suomalaisten luottamus eläketurvaan on heikentynyt: aiempaa suurempi osa kansalaisista kokee, että eläke ei takaa kohtuullista toimeentuloa vanhuudessa ja että luvattuja eläkkeitä ei pystytä tulevaisuudessa maksamaan. Tulos ilmeni Eläketurvakeskuksen keväällä julkaisemasta raportista . Luottamus oli laskenut lähes kaikilla käytetyillä mittareilla vuodesta 2011 vuoteen 2014.
Jos julkisen järjestelmän ei luoteta antavan kohtuullista turvaa tai sen tulevaa maksukykyä epäillään, voisi ajatella, että tarve varautua muilla tavoin eläkepäivien toimeentuloon kasvaisi. Alentuneen luottamuksen voisikin olettaa ilmenevän yksityisen varautumisen, eläkesäästämisen, lisääntymisenä.
Yksityisen eläkesäästämisen yleisyydessä ei Eläketurvakeskuksen keräämien luottamusaineistojen valossa ole kuitenkaan tapahtunut muutosta - jos jotain niin säästäminen on enemmin vähän vähentynyt kuin kasvanut.
Eläketurvakeskuksen parin vuoden takainen tutkimus osoitti, että ne, jotka olivat säästäneet luottavat eläketurvaan enemmän kuin ne, jotka eivät säästäneet. Yksilötasolla luottamuksen ja säästämisen välinen yhteys oli siten päinvastainen kuin voisi olettaa. Ne, jotka katsoivat, ettei eläke takaa kohtuullista vanhuuden turvaa tai ettei luvattuja eläkkeitä pystytä maksamaan, säästivät harvemmin.
Säästäminen vaikuttaa liittyvän vahvasti taloudellisiin mahdollisuuksiin. Tulot asettavat rajoitteet ja reunaehdot säästämiselle. Tutkimus osoitti, että mitä korkeammat tulot, mitä korkeampi asema ja mitä korkeampi koettu toimeentulo, sitä todennäköisempää oli eläkesäästäminen. Sukan varteen eläkepäiviä varten laittoivat ne, joilla talous salli sen.
Taloudellisten mahdollisuuksien puute oli puolestaan yleisin ilmoitettu syy jättää varautumatta eläkeaikaan säästämällä. Säästämättä jättäminen oli yleisempää niille, joiden tulot olivat alhaisimmat ja arvio omasta eläkeaikaisesta toimeentulosta keskimääräistä heikompi.
Vaikuttaakin siltä, että ne, joilla olisi ehkä eniten tarvetta säästää, eivät siihen taloudellisten resurssien puutteen vuoksi kykene. Eläkkeiden riittävä taso on sosiaalipoliittisesti tärkein eläketurvan tavoite. Pienten eläkkeiden riittävä taso on tärkeä, koska pienituloisilla taloudelliset mahdollisuudet varautua vapaaehtoisesti on vähäiset.
Yleisellä taloustilanteella on oma vaikutuksensa sekä luottamukseen että säästämismahdollisuuksiin. Huono taloustilanne heikentää tulevaisuuden odotuksia ja säästämismahdollisuuksia. Vaikka tarvetta säästämiselle koettaisiinkin, talous ei salli sukan varteen laittamista. Heikko talouskehitys ja sen myötä kaventuneet säästämismahdollisuudet saattavatkin häivyttää luottamuksen muutoksen vaikutusta säästämiseen.
Ensi keväänä julkaistavasta raportista saamme lisää tietoa sekä säästäneistä ja säästämättä jättäneistä että syistä näille ja niissä tapahtuneista muutoksista.
Susan Kuivalainen on osastopäällikkö Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla
